Lähdekoodi sivulle B2-vitamiini eli riboflaviini

{{Ainesosalomake
|kuva=Vitamin-B2-Raw-Cashew-Nuts.jpg
|kuvateksti=Pähkinöissä, kuten esimerksiksi cashew-pähkinöissä on B2-vitamiinia.
|info1=Riboflaviini on ihmiselle välttämätön vesiliukoinen aineenvaihduntaan koemtsyymimuodossa osallistuva vitamiini. Riboflaviini on tärkeä kaikille nopeasti uusiutuville kudoksille kuten ihon ja limakalvojen terveydelle, kynsien ja hiusten hyvinvoinnille sekä tukikudoksille.
Riboflaviini sitoutuu proteiineihin. Siksi sitä on runsaasti maitovalmisteissa, lihassa, kalassa ja sisäelimissä. Riboflaviinia on myös täysjyväviljavalmisteissa ja tummanvihreissä kasviksessa kuten parsakaali, pavut ja pinaatti.
|info3=Riboflaviinia tarvitaan normaalisti toimivien punasolujen muodostamiseen ja solujen hapetus-pelkistysreaktioiden kannalta tärkeisiin koentsyymeihin, flaviininukleotideihin.  Flavikoentsyymit vaikuttavat valkuaisaineiden ja rasvahappojen synteesiin sekä useiden välittäjäaineiden kuten katekolamiinien, noradrenaliinin, serotoniinin, asetyylikoliinin ja histamiinin sekä B3-vitamiinin tuotantoon.

Riboflaviinia käytetään sen puutoksesta johtuvien oireiden ehkäisemiseen ja hoitoon. Riboflaviinin puutosoireet ovat yleisemmin seurausta sokerin, proteiinien ja rasvojen aineenvaihdunnan häiriintymisestä. Oireina voi olla suun limakalvon ongelmat ja tulehdukset, suupielten halkeilu, kielen kirvely, limakalvojen herkkyys ja aristus sekä  kynsinauhojen kuivuminen. Myös riboflaviinin puutteesta johtuva anemia tunnetaan. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä että pienikin riboflaviinin saannin vaje saattaa heikentää elimistön raudan käsittelykykyä ja heikentää pimeänäkökykyä.

Riboflaviini suojaa hermostoa. Sitä käytetään useiden keskushermostosairauksien yhteydessä, kuten MS-tauti, ahdistuneisuus ja epilepsia. Myös migreenin hoidossa siitä on saatu hyötyä etenkin kohtausten ennalta ehkäisyssä.  Riboflaviinia tiedetään käytetyn myös ihosairauksien oireilun ehkäisyyn (ekseema, akne) ja tasapainottamaan kilpirauhasen toimintaa.
|info4=Riboflaviinin tarve kasvaa energian tarpeen myötä saantisuositus on miehillä 1,3-1,7 mg/vrk ja naisilla 1,2-1,7 mg vuorokaudessa; raskauden ja imetyksen aikana tarve on suurimillaan. Tarvetta lisää myös  kuume, tulehdustilat ja stressi. Suomalaisten keskimääräinen riboflaviinin saanti on suositusten mukaista.

Roboflaviinille ei ole asetettu suurinta sallittua päiväannosta. Tutkimuksissa ei ole tullut esille haitallisia vaikutuksia tutkittaessa ravinnon ja ravintolisien käytön yhteiskäytön vaikutuksia. 
|info5=Eniten B2-vitamiinia sisältävät elintarvikkeet (Fineli) http://bot.fi/bx1

Tieteellisten artikkelien lyhennelmiä voi lukea PubMed:ssa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed
|info6=1. Oppenheimer SJ, Bull R, Thurnham DI. Riboflavin deficiency in Madang infants. P N G Med J 1983;26:17–20.

2. Boisvert WA, Mendoza I, Castenada C, et al. Riboflavin requirement of healthy elderly humans and its relationship to the macronutrient composition of the diet. J Nutr 1993;123:915–25.

3. Wilson JM. Riboflavin deficiency in late pregnancy: a problem in south Asia too? Trans R Soc Trop Med Hyg 1988;82:656 (letter).

4. Hughes J, Sanders TAB. Riboflavin levels in the diet and breastmilk of vegans and omnivores. Proc Nutr Soc 1979;38:95 (abstr).

5. Jusko WJ, Levy G. Absorption, metabolism and excretion of riboflavin 5-phosphate in man. J Pharm Sci 1967;56:58–62.

6. White HB III, Merrill AH Jr. Riboflavin-binding proteins. Annu Rev Nutr 1988;8:279–99.

7. Powers, H.J. (1999). Current knowledge concerning optimum nutritional status of riboflavin, niacin and pyridoxine. Proc. Nutr. Soc. 58: 435-440.
}}