Ero sivun ”Mesiangervo” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Alun perin ilmanraikasteena käytetty tuoksuva mesiangervo löysi tiensä kuumeiden, särkyjen, reuman ja epilepsian hoitoon keskiajalla. |info1=Mesiange...) |
|||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Ainesosalomake | {{Ainesosalomake | ||
− | |pointti=Alun perin ilmanraikasteena käytetty tuoksuva mesiangervo löysi tiensä kuumeiden, särkyjen, reuman ja epilepsian hoitoon keskiajalla. | + | |pointti=Alun perin ilmanraikasteena käytetty tuoksuva mesiangervo löysi tiensä kuumeiden, särkyjen, reuman ja epilepsian hoitoon keskiajalla. |
|info1=Mesiangervo eli niittymesiangervo (Filipendula ulmaria) kasvaa yleisesti koko Suomessa kosteilla niityillä, ojissa, rantapensaikoissa sekä lehtokorvissa ja letoilla. Alle 1,5 m korkea onttovartinen monivuotinen kasvi. | |info1=Mesiangervo eli niittymesiangervo (Filipendula ulmaria) kasvaa yleisesti koko Suomessa kosteilla niityillä, ojissa, rantapensaikoissa sekä lehtokorvissa ja letoilla. Alle 1,5 m korkea onttovartinen monivuotinen kasvi. | ||
1839 löydettiin mesiangervon salisiini sen kukkanupuista. Salisiini on tehokas kivunlievittäjä, puuduttaja ja tulehduksia estävä aine, kuitenkin sillä on vaarallisia sivuoireita, kuten verenvuotojen aikaansaaminen vatsassa, suurina annoksina hengityksen lamaantuminen. 1890- luvulla kemisti Felix Hoffman kävi läpi vanhoja julkaisuja löytääkseen parempia reumanhoitomuotoja. Hän valmisti vanhan löytämänsä reseptin mukaan isälleen lääkettä ja isän tila koheni merkittävästi. Asetosalisyylihappo tuotiin markkinoille Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan kauppanimellä Aspiriini. | 1839 löydettiin mesiangervon salisiini sen kukkanupuista. Salisiini on tehokas kivunlievittäjä, puuduttaja ja tulehduksia estävä aine, kuitenkin sillä on vaarallisia sivuoireita, kuten verenvuotojen aikaansaaminen vatsassa, suurina annoksina hengityksen lamaantuminen. 1890- luvulla kemisti Felix Hoffman kävi läpi vanhoja julkaisuja löytääkseen parempia reumanhoitomuotoja. Hän valmisti vanhan löytämänsä reseptin mukaan isälleen lääkettä ja isän tila koheni merkittävästi. Asetosalisyylihappo tuotiin markkinoille Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan kauppanimellä Aspiriini. | ||
− | |||
|info2=Mesiangervossa on runsaasti tanniineja, jotka antavat kasville pistävän hajun. Se sisältää myös flavonoideja ja tuoksuvaa lähinnä salisylaateista koostuvaa eteeristä öljyä, joka lievittää ärsytyksiä. | |info2=Mesiangervossa on runsaasti tanniineja, jotka antavat kasville pistävän hajun. Se sisältää myös flavonoideja ja tuoksuvaa lähinnä salisylaateista koostuvaa eteeristä öljyä, joka lievittää ärsytyksiä. | ||
|info3=Käytettävät osat: lehdet ja kukkalatvat. Mesiangervo antoi meille aspiriinin, mutta yrtti vaikuttaa eri tavoin. Mesiangervo ei vaikuta samoin kuin aspiriini kipuihin tai kuumeeseen, mutta ei myöskään aiheuta usein aspiriinille tyypillisiä sivuoireita: vatsakipuja. Joidenkin eurooppalaisten tutkimusten mukaan kasvi suojaa koe-eläimiä vatsahaavalta. | |info3=Käytettävät osat: lehdet ja kukkalatvat. Mesiangervo antoi meille aspiriinin, mutta yrtti vaikuttaa eri tavoin. Mesiangervo ei vaikuta samoin kuin aspiriini kipuihin tai kuumeeseen, mutta ei myöskään aiheuta usein aspiriinille tyypillisiä sivuoireita: vatsakipuja. Joidenkin eurooppalaisten tutkimusten mukaan kasvi suojaa koe-eläimiä vatsahaavalta. | ||
Rivi 20: | Rivi 19: | ||
|info4=Aspiriiniallergikkojen tulee välttää mesiangervorohdoksia. Mesiangervo voi lisätä kohtulihaksen supistelua, sitä ei suositella raskausaikana käytettäväksi. Alle 16-vuotiailla lapsilla, jotka ovat poteneet vilustumisoireita ja vihurirokosta johtuvaa kuumetta, aspiriini saattaa vaikuttaa Reyen syndrooman taudin syntyyn. Ei alle 2-vuotiaille lapsille. | |info4=Aspiriiniallergikkojen tulee välttää mesiangervorohdoksia. Mesiangervo voi lisätä kohtulihaksen supistelua, sitä ei suositella raskausaikana käytettäväksi. Alle 16-vuotiailla lapsilla, jotka ovat poteneet vilustumisoireita ja vihurirokosta johtuvaa kuumetta, aspiriini saattaa vaikuttaa Reyen syndrooman taudin syntyyn. Ei alle 2-vuotiaille lapsille. | ||
+ | |||
Astmaatikkojen ja siitepölyallergikkojen syytä aloittaa varovasti mesiangervorohdosten käyttö. | Astmaatikkojen ja siitepölyallergikkojen syytä aloittaa varovasti mesiangervorohdosten käyttö. | ||
Rivi 26: | Rivi 26: | ||
|info5=Lajituntemuksen oppimisympäristö: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=3885 | |info5=Lajituntemuksen oppimisympäristö: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=3885 | ||
− | Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/mesiangervo | + | Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/mesiangervo |
− | + | ||
|info6=1. Castleman M., Terveyskasvit, Otavan kirjapaino Oy, Keuruu 2000 | |info6=1. Castleman M., Terveyskasvit, Otavan kirjapaino Oy, Keuruu 2000 | ||
Rivi 33: | Rivi 32: | ||
3. Wilkinson J, Dunford A, Nature’s Medicine, Suomenkielinen laitos: Lääkkeitä luonnosta: Elo K., Wacklin A., Elo T., Valitut Palat 2009 V | 3. Wilkinson J, Dunford A, Nature’s Medicine, Suomenkielinen laitos: Lääkkeitä luonnosta: Elo K., Wacklin A., Elo T., Valitut Palat 2009 V | ||
− | |||
}} | }} |
Versio 3. elokuuta 2014 kello 17.21
Yleistä tietoa
Mesiangervo eli niittymesiangervo (Filipendula ulmaria) kasvaa yleisesti koko Suomessa kosteilla niityillä, ojissa, rantapensaikoissa sekä lehtokorvissa ja letoilla. Alle 1,5 m korkea onttovartinen monivuotinen kasvi.
Pointti
Alun perin ilmanraikasteena käytetty tuoksuva mesiangervo löysi tiensä kuumeiden, särkyjen, reuman ja epilepsian hoitoon keskiajalla.
Vaikuttavat aineet
Mesiangervossa on runsaasti tanniineja, jotka antavat kasville pistävän hajun. Se sisältää myös flavonoideja ja tuoksuvaa lähinnä salisylaateista koostuvaa eteeristä öljyä, joka lievittää ärsytyksiä.
Vaikutus ja käyttö
Käytettävät osat: lehdet ja kukkalatvat. Mesiangervo antoi meille aspiriinin, mutta yrtti vaikuttaa eri tavoin. Mesiangervo ei vaikuta samoin kuin aspiriini kipuihin tai kuumeeseen, mutta ei myöskään aiheuta usein aspiriinille tyypillisiä sivuoireita: vatsakipuja. Joidenkin eurooppalaisten tutkimusten mukaan kasvi suojaa koe-eläimiä vatsahaavalta.
Mesiangervoa on käytetty päänsärkyyn, hammassärkyyn, kihtiin, reumaattisiin oireisiin ja kuukautiskipuihin. Kansanlääkinnässä mesiangervoa on käytetty ripuliin ja nykypäivänä tehdyssä eurooppalaisessa tutkimuksessa mesiangervon on todettu tehoavan erääseen ripulinaiheuttajabakteeriin. Mesiangervorohdoista tehokkaimpia kivunlievittäjiä ovat tinktuurat, joissa eniten salisylaatteja.
Mesiangervon sisältämä salisiini alentaa veren sokeritasoa (glukoosiarvoja), joten sillä voidaan olettaa olevan arvoa diabeteksen hallinnassa.
Virkistävä mesiangervo yrttitee ruoansulatusvaivoihin sekä flunssan oireisiin: 1-2 tl kuivattua yrttiä kupilliseen kuumaa vettä, haudutetaan 10 min, kolmesti päivässä
Kääre: valmista yrttitee ohjeen mukaan, hauduta n. 20 miin, kastele kääre teellä ja kierrä kuivaksi. Haudo hoidettavaa kohtaa 3-4 kertaa päivässä
Tinktuuraa annostus: nautitaan ½ - 1 tl kolmesti päivässä
Käytössä huomioitavaa
Aspiriiniallergikkojen tulee välttää mesiangervorohdoksia. Mesiangervo voi lisätä kohtulihaksen supistelua, sitä ei suositella raskausaikana käytettäväksi. Alle 16-vuotiailla lapsilla, jotka ovat poteneet vilustumisoireita ja vihurirokosta johtuvaa kuumetta, aspiriini saattaa vaikuttaa Reyen syndrooman taudin syntyyn. Ei alle 2-vuotiaille lapsille.
Astmaatikkojen ja siitepölyallergikkojen syytä aloittaa varovasti mesiangervorohdosten käyttö.
Jos mesiangervon käytöstä tulee sivuvaikutuksia kuten vatsavaivoja tai korvien soimista, tulee käyttö lopettaa tai annosta pienentää. Mikäli oireet eivät häviä 2 viikon aikana, tulee ottaa yhteys lääkäriin.
Lisätietoa
Lajituntemuksen oppimisympäristö: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=3885
Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/mesiangervo
Lähteet
1. Castleman M., Terveyskasvit, Otavan kirjapaino Oy, Keuruu 2000
2. Piippo S. Luonnon lääkeyrtit 2, Tammi 2004
3. Wilkinson J, Dunford A, Nature’s Medicine, Suomenkielinen laitos: Lääkkeitä luonnosta: Elo K., Wacklin A., Elo T., Valitut Palat 2009 V