Ero sivun ”Mesiangervo” versioiden välillä

Nykyinen versio 7. elokuuta 2014 kello 16.41

Yleistä tietoa

Mesiangervo eli niittymesiangervo (Filipendula ulmaria) kasvaa yleisesti koko Suomessa kosteilla niityillä, ojissa, rantapensaikoissa sekä lehtokorvissa ja letoilla. Alle 1,5 m korkea onttovartinen monivuotinen kasvi.

1839 löydettiin mesiangervon salisiini sen kukkanupuista. Salisiini on tehokas kivunlievittäjä, puuduttaja ja tulehduksia estävä aine, kuitenkin sillä on vaarallisia sivuoireita, kuten verenvuotojen aikaansaaminen vatsassa, suurina annoksina hengityksen lamaantuminen. 1890- luvulla kemisti Felix Hoffman kävi läpi vanhoja julkaisuja löytääkseen parempia reumanhoitomuotoja. Hän valmisti vanhan löytämänsä reseptin mukaan isälleen lääkettä ja isän tila koheni merkittävästi. Asetosalisyylihappo tuotiin markkinoille Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan kauppanimellä Aspiriini.

Mesiangervo

Pointti

Alun perin ilmanraikasteena käytetty tuoksuva mesiangervo löysi tiensä kuumeiden, särkyjen, reuman ja epilepsian hoitoon keskiajalla.

Vaikuttavat aineet

Mesiangervossa on runsaasti tanniineja, jotka antavat kasville pistävän hajun. Se sisältää myös flavonoideja ja tuoksuvaa lähinnä salisylaateista koostuvaa eteeristä öljyä, joka lievittää ärsytyksiä.

Vaikutus ja käyttö

Käytettävät osat: lehdet ja kukkalatvat. Mesiangervo antoi meille aspiriinin, mutta yrtti vaikuttaa eri tavoin. Mesiangervo ei vaikuta samoin kuin aspiriini kipuihin tai kuumeeseen, mutta ei myöskään aiheuta usein aspiriinille tyypillisiä sivuoireita: vatsakipuja. Joidenkin eurooppalaisten tutkimusten mukaan kasvi suojaa koe-eläimiä vatsahaavalta.

Mesiangervoa on käytetty päänsärkyyn, hammassärkyyn, kihtiin, reumaattisiin oireisiin ja kuukautiskipuihin. Kansanlääkinnässä mesiangervoa on käytetty ripuliin ja nykypäivänä tehdyssä eurooppalaisessa tutkimuksessa mesiangervon on todettu tehoavan erääseen ripulinaiheuttajabakteeriin. Mesiangervorohdoista tehokkaimpia kivunlievittäjiä ovat tinktuurat, joissa eniten salisylaatteja.

Mesiangervon sisältämä salisiini alentaa veren sokeritasoa (glukoosiarvoja), joten sillä voidaan olettaa olevan arvoa diabeteksen hallinnassa.

Virkistävä mesiangervo yrttitee ruoansulatusvaivoihin sekä flunssan oireisiin: 1-2 tl kuivattua yrttiä kupilliseen kuumaa vettä, haudutetaan 10 min, kolmesti päivässä

Kääre: valmista yrttitee ohjeen mukaan, hauduta n. 20 miin, kastele kääre teellä ja kierrä kuivaksi. Haudo hoidettavaa kohtaa 3-4 kertaa päivässä

Tinktuuraa annostus: nautitaan ½ - 1 tl kolmesti päivässä

Käytössä huomioitavaa

Aspiriiniallergikkojen tulee välttää mesiangervorohdoksia. Mesiangervo voi lisätä kohtulihaksen supistelua, sitä ei suositella raskausaikana käytettäväksi. Alle 16-vuotiailla lapsilla, jotka ovat poteneet vilustumisoireita ja vihurirokosta johtuvaa kuumetta, aspiriini saattaa vaikuttaa Reyen syndrooman taudin syntyyn. Ei alle 2-vuotiaille lapsille.

Astmaatikkojen ja siitepölyallergikkojen syytä aloittaa varovasti mesiangervorohdosten käyttö.

Jos mesiangervon käytöstä tulee sivuvaikutuksia kuten vatsavaivoja tai korvien soimista, tulee käyttö lopettaa tai annosta pienentää. Mikäli oireet eivät häviä 2 viikon aikana, tulee ottaa yhteys lääkäriin.

Lisätietoa

Lajituntemuksen oppimisympäristö: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=3885

Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/mesiangervo

Lähteet

1. Castleman M., Terveyskasvit, Otavan kirjapaino Oy, Keuruu 2000

2. Piippo S. Luonnon lääkeyrtit 2, Tammi 2004

3. Wilkinson J, Dunford A, Nature’s Medicine, Suomenkielinen laitos: Lääkkeitä luonnosta: Elo K., Wacklin A., Elo T., Valitut Palat 2009 V

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{Ainesosalomake
-|pointti=Alun perin ilmanraikasteena käytetty tuoksuva mesiangervo löysi tiensä kuumeiden, särkyjen, reuman ja epilepsian hoitoon keskiajalla.
+|kuva=Mesiangervo.jpg
+|kuvateksti=Mesiangervo
+|pointti=Alun perin ilmanraikasteena käytetty tuoksuva mesiangervo löysi tiensä kuumeiden, särkyjen, reuman ja epilepsian hoitoon keskiajalla.
 |info1=Mesiangervo eli niittymesiangervo (Filipendula ulmaria) kasvaa yleisesti  koko Suomessa kosteilla niityillä, ojissa, rantapensaikoissa sekä lehtokorvissa ja letoilla. Alle 1,5 m korkea onttovartinen monivuotinen kasvi.
 löydettiin mesiangervon salisiini sen kukkanupuista. Salisiini on tehokas kivunlievittäjä, puuduttaja ja tulehduksia estävä aine, kuitenkin sillä on vaarallisia sivuoireita, kuten verenvuotojen aikaansaaminen vatsassa, suurina annoksina hengityksen lamaantuminen. 1890- luvulla kemisti Felix Hoffman kävi läpi vanhoja julkaisuja löytääkseen parempia reumanhoitomuotoja. Hän valmisti vanhan löytämänsä reseptin mukaan isälleen lääkettä ja isän tila koheni merkittävästi. Asetosalisyylihappo tuotiin markkinoille Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan kauppanimellä Aspiriini.
 |info2=Mesiangervossa on runsaasti tanniineja, jotka antavat kasville pistävän hajun. Se sisältää myös flavonoideja ja tuoksuvaa lähinnä salisylaateista koostuvaa eteeristä öljyä, joka lievittää ärsytyksiä.
 |info3=Käytettävät osat: lehdet ja kukkalatvat. Mesiangervo antoi meille aspiriinin, mutta yrtti vaikuttaa eri tavoin. Mesiangervo ei vaikuta samoin kuin aspiriini kipuihin tai kuumeeseen, mutta ei myöskään aiheuta usein aspiriinille tyypillisiä sivuoireita: vatsakipuja.  Joidenkin eurooppalaisten tutkimusten mukaan kasvi suojaa koe-eläimiä vatsahaavalta.
@@ Rivi 18: / Rivi 19: @@
 Tinktuuraa annostus: nautitaan ½ - 1 tl kolmesti päivässä
 |info4=Aspiriiniallergikkojen tulee välttää mesiangervorohdoksia. Mesiangervo voi lisätä kohtulihaksen supistelua, sitä ei suositella raskausaikana käytettäväksi. Alle 16-vuotiailla lapsilla, jotka ovat poteneet vilustumisoireita ja vihurirokosta johtuvaa kuumetta, aspiriini saattaa vaikuttaa Reyen syndrooman taudin syntyyn. Ei alle 2-vuotiaille lapsille.
 Astmaatikkojen ja siitepölyallergikkojen syytä aloittaa varovasti mesiangervorohdosten käyttö.
 Jos mesiangervon käytöstä tulee sivuvaikutuksia kuten vatsavaivoja tai korvien soimista, tulee käyttö lopettaa tai annosta pienentää. Mikäli oireet eivät häviä 2 viikon aikana, tulee ottaa yhteys lääkäriin.
 |info5=Lajituntemuksen oppimisympäristö: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=3885
 Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/mesiangervo
 |info6=1.	Castleman M., Terveyskasvit, Otavan kirjapaino Oy, Keuruu 2000
@@ Rivi 33: / Rivi 32: @@
 .	Wilkinson J, Dunford A, Nature’s Medicine, Suomenkielinen laitos: Lääkkeitä luonnosta: Elo K., Wacklin A., Elo T., Valitut Palat 2009  V
 }}