Ero sivun ”Rannikkomänty” versioiden välillä

Nykyinen versio 12. elokuuta 2014 kello 05.05

Yleistä tietoa

Rannikkomänty (Pinus pinaster) on Välimeren seudulla kasvava havupuu. Rannikkomänty elää luonnonvaraisena Välimerellä. Rannikkomänty kasvaa 20 m - 40 m korkeaksi ja sen oksisto voi olla 7 m leveä. Rannikkomännyllä on pitkät neulaset, jotka kasvavat kaksittain tyvestä kiinni toisissaan.

Vanhimpien kirjallisten lähteiden mukaan sumerilaiset käyttivät versoja rohdoksina jo yli 5000 vuotta sitten. Puun kuoren käytöstä lääketieteellisiin tarkoituksiin on tietoa 1200-luvulta lähtien. 1500-luvulla tiedettiin jo Suomessakin keripukin parantamiseen männyn neulaset. 1950-luvulla Bordeaux’n yliopiston tutkijat löysivät rannikkomännyn kuoresta ryhmän hyvin tehokkaita antioksidantteja, proantosyanidiineja. Kuoriuutetta on kutsuttu nimellä pyknogenol, nykyään rohdosta myydään prosyanidiinien seoksena.

Rannikkomänty

Pointti

Monissa maissa mäntyjä istutetaan haudoille ikuisen elämän vertauskuvana. Kansanlääkinnässä sitä on käytetty kasvaimia vastaan. Pula-aikana kuorta on käytetty ravintona pettuleivän tapaan.

Vaikuttavat aineet

Kuoriuutteesta on löydetty yli 40 erilaista aktiivista yhdistettä. Kuoriuutteessa on tehoaineina bioflavonoideja, joista valtaosa on proantosyanidiineja, jotka vesiliukoisuutensa ansiosta imeytyvät ja toimivat elimistössä hyvin.

Vaikutus ja käyttö

Rannikkomäntyä käytetään antioksidanttina sydän ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Rannikkomännyn uutevalmisteen on tutkimuksissa todettu olevan tehokas vapaiden radikaalien neutraloija ja hapen haitallisten muotojen tuotannon estäjä. Happiradikaalit elimistössä tuhoavat solukalvoja ja häiritsevät solun toimintaa.

Kuoriuutteen bioflavonoidit vahvistavat hiussuonten seinämien rakennetta, josta on hyötyä esim. suonikohjuista kärsiville. Pitkien lentomatkojen aiheuttama turvotus voi helpottua uutteella. Tavallisten Myös mustelmien paraneminen nopeutuu. Välillisesti verisuonten sidekudoksen rakenteen vahvistuminen vaikuttaa infarktien ehkäisyssä.

Kun verisuonien läpäisevyys vähenee rakenteen vahvistuessa ja histamiinin vapautuminen estyy, allergiaoireet vähenevät – siitepölyallergiaan helpotusta.

Ihon vanhenemisoireisiin kuoriuute vaikuttaa vahvistaen kudosrakenteen kiinteyttä ja joustavuutta.

Ravintolisänä 30-150 mg päivässä.

Käytössä huomioitavaa

Ei saa antaa alle 2-vuotiaille lapsille.

Lisätietoa

Tohtori.fi: rannikkomänty http://www.tohtori.fi/?page=5184117&id=0615605

Lähteet

1. Castleman M., Terveyskasvit, Otava 2000

2. Holm Y., Hiltunen R. Lääkkeitä luonnosta, Palmenia kustannus,2003 Tammer-Paino Oy

3. Hiltunen R., Holm Y., Huovinen K., Kari O., Lahdelma L., Vitamiinien, kivennäisaineiden, luonnonlääkkeiden parantavat voimat, Valitut Palat 2001

4. Piippo S. Luonnon lääkeyrtit 3, Tammi 2004

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{Ainesosalomake
+|kuva=Rannikkomanty.jpg
+|kuvateksti=Rannikkomänty
 |pointti=Monissa maissa mäntyjä istutetaan haudoille ikuisen elämän vertauskuvana. Kansanlääkinnässä sitä on käytetty kasvaimia vastaan. Pula-aikana kuorta on käytetty ravintona pettuleivän tapaan.
 |info1=Rannikkomänty (Pinus pinaster) on Välimeren seudulla kasvava havupuu. Rannikkomänty elää luonnonvaraisena Välimerellä. Rannikkomänty kasvaa 20 m - 40 m korkeaksi ja sen oksisto voi olla 7 m leveä. Rannikkomännyllä on pitkät neulaset, jotka kasvavat kaksittain tyvestä kiinni toisissaan.
 Vanhimpien kirjallisten lähteiden mukaan sumerilaiset käyttivät versoja rohdoksina jo yli 5000 vuotta sitten. Puun kuoren käytöstä lääketieteellisiin tarkoituksiin on tietoa 1200-luvulta lähtien. 1500-luvulla tiedettiin jo Suomessakin keripukin parantamiseen männyn neulaset. 1950-luvulla Bordeaux’n yliopiston tutkijat löysivät rannikkomännyn kuoresta ryhmän hyvin tehokkaita antioksidantteja, proantosyanidiineja. Kuoriuutetta on kutsuttu nimellä pyknogenol, nykyään rohdosta myydään prosyanidiinien seoksena.
+|info2=Kuoriuutteesta on löydetty yli 40 erilaista aktiivista yhdistettä. Kuoriuutteessa on tehoaineina bioflavonoideja, joista valtaosa on proantosyanidiineja, jotka vesiliukoisuutensa ansiosta imeytyvät ja toimivat elimistössä hyvin.
-|info2=Kuoriuutteesta on löydetty yli 40 erilaista aktiivista yhdistettä. Kuoriuutteessa on tehoaineina bioflavonoideja, joista valtaosa on proantosyanidiineja, jotka vesiliukoisuutensa ansiosta imeytyvät ja toimivat elimistössä hyvin.
 |info3=Rannikkomäntyä käytetään antioksidanttina sydän ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.
@@ Rivi 17: / Rivi 18: @@
 Ravintolisänä 30-150 mg päivässä.
 |info4=Ei saa antaa alle 2-vuotiaille lapsille.
 |info5=Tohtori.fi: rannikkomänty http://www.tohtori.fi/?page=5184117&id=0615605
@@ Rivi 27: / Rivi 27: @@
 .	Piippo S. Luonnon lääkeyrtit 3, Tammi 2004
 }}