Ero sivun ”B1-vitamiini eli tiamiini” versioiden välillä

Versio 2. joulukuuta 2013 kello 16.31

Yleistä tietoa

Tiamiini on vesiliukoinen antioksidantti jota tarvitaan lihasten, hermoston ja immuunipuolustuksen normaaliin toimintaan. Se toimii energia-aineenvaihdunnassa, etenkin hiilihydraattien aineenvaihdunnassa ja sen tarve lisääntyy energian kulutuksen lisääntyessä.

Pinjansiemenet sisältävät B1-vitamiinia

Vaikuttavat aineet

Tiamiinia on välttämätön vitamiini ja sitä on elimistössä keskimäärin kuukauden tarvetta vastaava määrä varastoituneena. Tiamiini on koentsyymi, joka vaikuttaa muiden entsyymien muodostukseen elimistössä. Tiamiini on tärkeä ääreishermoston toiminnalle ja hermojen ja lihaksiston yhteistoiminnalle. Tiamiini osallistuu immuunipuolustuksen toimintaan.

Vaikutus ja käyttö

Tiamiinin tuore saantisuositus (vuodelta 2012) on miehillä 1,1-1,4mg/vrk ja naisilla 1,0-1,2 mg/vrk kasvaen raskauden ajalle 1,5 mg/vrk ja imettäville 1,6 mg:aan/vrk. Sen puutokselle altistaa vähäinen täysjyväviljojen käyttö, runsas liikunta, laihduttaminen, mahalaukun ohitusleikkaus, raskaus, kilpirauhasen liikatoiminta, tulehdustilat sekä runsas alkoholin, kahvin ja teen käyttö. Tiaminin puutos johtaa palorypälehapon kertymiseen kudoksiin. Kansan kielellä tällaista olotilaa kutsutaan ”maitohapoilla oloksi”. Puutoksesta seuraa väsymystä, ärtyneisyyttä, painon laskua, ummetusta, ruokahaluttomuutta, hermosärkyä ja -vaurioita sekä kävelyhäiriöitä. Tiamiinia käytetään mataliin pitoisuuksiin liittyvien tilojen yhteydessä, kuten hermotulehdus, ruuansulatuskanavan vaivat (huono ruokahalu, haavainen paksusuoli, pitkittynyt ripuli), diabeettiset kivut, makuuhaavat ja muut haavaumat, muistihäiriöt, näkemiseen liittyvät ongelmat (harmaakaihi ja klaukooma) ja matkapahoinvointi sekä tehostamaan immuunijärjestelmän toimintaa tai fyysistä suoritusta. Tiamiinia tiedetään käytetyn myös ehkäisemään kakkostyypin diabeteksen nefropatiaa sekä parantaman mielialaa, tehostamaan oppimista, lisäämään energisyyttä ja torjumaan stressiä. Lääketieteellisiä käyttöalueita ovat vaikeasti sairaiden potilaiden tiamiinin puutosoireiden hoito, alkoholin vierotusoireitten hoito, sydämen vajaatoiminnan tukihoito, kooma ja Wernicken enkefalopatia-syndrooma.

Käytössä huomioitavaa

Suomalaiset miehet saavat keskimäärin suosituksen mukaisen määrän tiamiinia, mutta naisilla tavoitemäärää ei aivan saavuteta. Etenkin raskauden aikana riittävään tiamiinin saantiin tulee kiinnittää huomiota. Diabeetikot erittävät tiamiinia virtsaan nopeammin kuin terveet ja heillä tiamiininpuutos on yleistä. Tiamiinin liiasanti on harvinaista. Suosituksiin nähden yli satakertaiset annokset saattavat aiheuttaa kouristuksia ja sydämen rytmihäiriöitä. sydämen rytmihäiriöitä ja allergisia reaktioita

Lisätietoa

Eniten B1-vitamiinia sisältävät elintarvikkeet (Fineli) http://bot.fi/bws

Lähteet

1. Giusti C, Gargiulo P. Advances in biochemical mechanisms of diabetic retinopathy. Eur Rev Med Pharmacol Sci. 2007;11(3): 155-63. Review PubMed Free Ful Text

2. Brady JA, Rock CL, Horneffer MR. Thiamin status, diuretic medications, and the management of congestive heart failure. J Am Diet Assoc 1995;95:541-4. [PubMed abstract]

3. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. 2012. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.

4. Thornalley PJ, Babaei-Jadedi R, Al Ali H, et al. High prevalence of low plasma thiamine concentration in diabetes linked to a marker of vascular disease. Diabetologia 2007 Aug 4 [PubMed abstract]

5. Magaña-Villa MC, Rocha-González HI, Fernández del Valle-Laisequilla C et al. B-vitamin mixture improves the analgesic effect of diclofenac in patients with osteoarthritis: a double blind study. Drug Res (Stuttg).2013 Jun;63(6):289-92. Epub 2013 Mar 22. [PubMed abstract]

6. Babaei-Jadidi R, Karachalias N, Ahmed N, Battah S, Thornalley PJ. Prevention of incipient diabetic nephropathy by high-dose thiamine and benfotiamine. Diabetes. 2003;52(8):2110-20. [PubMed abstract]

7. Thornalley PJ. The potential role of thiamine (Vitamin B1) in diabetic complications. Current Diabetes Reviews 2005;1(3)287-298  [PubMed abstract]