Ero sivun ”B5-vitamiini eli pantoteenihappo” versioiden välillä
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Ainesosalomake | {{Ainesosalomake | ||
+ | |kuva=B5.jpg | ||
|info1=Vesiliukoinen B5-vitamiini eli D-pantoteenihappo tai kaupallisesti valmistettu kalsiumpantotenaatti (lääkkeellinen pantoteenihapon johdos on dekspantenoli), vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan, ihon toimintaan ja steroidihormonien muodostumiseen. | |info1=Vesiliukoinen B5-vitamiini eli D-pantoteenihappo tai kaupallisesti valmistettu kalsiumpantotenaatti (lääkkeellinen pantoteenihapon johdos on dekspantenoli), vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan, ihon toimintaan ja steroidihormonien muodostumiseen. | ||
Nykyinen versio 9. joulukuuta 2013 kello 05.32
Yleistä tietoa
Vesiliukoinen B5-vitamiini eli D-pantoteenihappo tai kaupallisesti valmistettu kalsiumpantotenaatti (lääkkeellinen pantoteenihapon johdos on dekspantenoli), vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan, ihon toimintaan ja steroidihormonien muodostumiseen.
Pantoteenihappoa on useissa ruoka-aineissa ja hyviä lähteitä ovat: sisäelimet (maksa, munuaiset), kanamuna (keltuainen), juustot, liha, kokojyvävilja, palkokasvit, vihannekset ja hiiva.
Ihmisillä ei ole tavattu B5-vitamiinin puutosoireita tai -sairauksia. Tutkimuksissa on tahallisesti aiheutettu B5-vitamiinin puutos ja tällöin oireet ovat olleet mm. puutumisoireilua, tuntoharhoja, lihaskouristuksia, väsymystä, unihäiriöitä ja pahoinvointia. Oireilu poistuu nopeasti B5-vitamiinilla.Vaikuttavat aineet
Pantoteenihappoa ei elimistössä ole juuri lainkaan vapaana happona, koska siitä muodostuu aktiivista koentsyymiA:ta (KoA) ja asyylinkuljettajaproteiinia (ACP). Näitä aktiivimuotoja tarvitaan lähes kaikessa energia-aineevaihdunnassa ja lukuisien elimistön aineiden muodostukseen ja hajotukseen mm. hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien hajotus (=energiaa vapauttavat reaktiot), joidenkin aminohappojen muodostus, kolesterolin ja steroidihormonien sekä hemiproteiinien (hemoglobiinin ja elektroneja kuljettavien yhdisteiden) muodostus, rasvakudoksen ja solukalvojen rasvojen muodostus.
Vaikutus ja käyttö
Pantoteenihappoa käyteään useissa tilanteissa, vaikka sen tehosta kaikissa näissä ei ole ei ole riittävästi tieteellistä näyttöä. Ihmiset ottavat pantoteenihappoa täydentääkseen ruokavaliota ja hoitaakseen eri tiloja kuten: akne, alkoholismi, allergiat, kaljuuntuminen, astma, tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö (ADHD), autismi, polttava jalat -oireyhtymä, hiiva-infektiot, sydämen vajaatoiminta, rannekanavaoireyhtymä, hengityselinten sairaudet, keliakia, koliitti, sidekalvontulehdus, kouristukset ja kystiitti (virtsarakon tulehdus).
Pantoteenihappoa tiedetään käytetyn suun kautta annosteltuna nivelrikon, nivelreuman, Parkinsonin taudin, kuukautisia edeltävä oireyhtymän (PMS), eturauhasen liikakasvun, kasvun hidastumisen, vyöruusun, ihon häiriöiden, hilseen, masennuksen, diabeettisen hermosäryn, suun tulehdusten, alhaisen verensokerin, päänsäryn, lihasdystrofian, ärtyneisyyden, univaikeuksien, hiusten harmaantumisen, lihavuuden, hermosärkyjen, raskaudenaikaisten lihaskouristusten ja ylivilkkauden hoitoon. Pantoteenihappoa otetaan myös parantamaan immuunijärjestelmän toimintaa ja urheilusuoritusta sekä ehkäisemään psyykkistä ja fyysistä stressiä ja ahdistusta, mikä vähentää kilpirauhasen hoidon ja synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminnan haittavaikutuksia kuten myös vähentämään ikääntymisen merkkejä.
Kirjallisuudessa kuvataan pantoteenihapon käyttöä suun kautta aktivoimaan lisämunuaisten toimintaa, kroonisen väsymysoireyhtymän hoidossa, salisylaattimyrkytystä hoidettaessa, streptomysiinineurotoksisuuden hoidossa, huimauksen hoidossa ja edistämään haavojen paranemista.
Lääkkeelistä muotoa, dekspantenolia, käytetään lähinnä ulkoisesti voiteissa erilaisten ihovaurioiden hoitamiseen.
Käytössä huomioitavaa
B5-vitamiinin optimaalisen saannin tarkkaa määrää ei tunneta, mutta asiantuntijoiden mukaan sopivana saantisuosituksena aikuisille pidetään 4 - 7 mg/vrk ja lapsilla 2 - 5 mg/vrk.
Pantoteenihapon tarve lisääntyy ruoan imeytymishäiriöitten yhteydessä (laktoosi-intoleranssi, kekiakia), fyysisen ja henkisen rasituksen tai stressin johdosta, raskauden ja imetyksen aikana, ehkäisypillerien käytön johdosta, laihdutettaessa sekä epäterveellisten elintapojen seurauksena (mm. yksipuolinen ravinto, pitkäaikainen paasto ja runsas alkoholin käyttö).
B5-vitamiinille ei ole asetettu suurinta sallittua päiväannosta. Tutkimuksissa ei ole tullut esille haitallisia vaikutuksia tutkittaessa ravinnon ja ravintolisien käytön yhteisvaikutuksia. Hyvin suuret annokset, yli 10 g/vrk, aiheuttavat ruuansulatuskanavan ärsytysoireita, kuten ripulia ja häviävät nopeasti liiallisen käytön loputtua.
Lisätietoa
Tieteellisten artikkelien lyhennelmiä voi lukea PubMed:ssa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed
Lähteet
1. Anon. Calcium pantothenate in arthritic conditions. A report from the General Practitioner Research Group. Practitioner 1980;224:208-11.
2. Brenner A. The effects of megadoses of selected B complex vitamins on children with hyperkinesis: controlled studies with long-term follow-up. J Learn Disabil 1982;15:258-64.
3. Debourdeau PM, Djezzar S, Estival JL, et al. Life-threatening eosinophilic pleuropericardial effusion related to vitamins B5 and H. Ann Pharmacother 2001;35:424-6.
4. Food and Nutrition Board, Institute of Medicine. Dietary Reference Intakes for Thiamin, Riboflavin, Niacin, Vitamin B6, Folate, Vitamin B12, Pantothenic Acid, Biotin, and Choline (2000). Washington, DC: National Academy Press, 2000. Available at: http://books.nap.edu/books/0309065542/html/.
5. Haslam RH, Dalby JT, Rademaker AW. Effects of megavitamin therapy on children with attention deficit disorders. Pediatrics 1984;74:103-11.
6. Kastrup EK. Drug Facts and Comparisons. 1998 ed. St. Louis, MO: Facts and Comparisons, 1998.
7. Lokkevik E, Skovlund E, Reitan JB, et al. Skin treatment with bepanthen cream versus no cream during radiotherapy-a randomized, controlled trial. Acta Oncol 1996;35:1021-6.
8. Plesofsky-Vig N. Pantothenic acid. In: Shils ME, Olson JA, Shike M, eds. Modern Nutrition in Health and Disease, 8th ed. Malvern, PA: Lea & Febiger, 1994.
9. Webster MJ. Physiological and performance responses to supplementation with thiamin and pantothenic acid derivatives. Eur J Appl Physiol Occup Physiol 1998;77:486-91.
10. Yates AA, Schlicker SA, Suitor CW. Dietary reference intakes: The new basis for recommendations for calcium and related nutrients, B vitamins, and choline. J Am Diet Assoc 1998;98:699-706.