Ero sivun ”Mustaselja” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Mustaseljassa on erittäin paljon kaliumia, joka on hyväksi sydän- ja reumasairaille.
Mustaseljamehussa on viruksia tuhoavia tai niiden lisääntymi...) |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
|pointti=Mustaseljassa on erittäin paljon kaliumia, joka on hyväksi sydän- ja reumasairaille. | |pointti=Mustaseljassa on erittäin paljon kaliumia, joka on hyväksi sydän- ja reumasairaille. | ||
| − | Mustaseljamehussa on viruksia tuhoavia tai niiden lisääntymistä estäviä ainesosia, jotka voivat vaikuttaa nuhakuume- ja flunssaoireiden | + | Mustaseljamehussa on viruksia tuhoavia tai niiden lisääntymistä estäviä ainesosia, jotka voivat vaikuttaa nuhakuume- ja flunssaoireiden lyhenemiseen. |
| − | + | ||
|info1=Mustaselja, Sambucus nigra, kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Euroopassa enintään 10 m korkeaksi ja syksyisin sen marjoja käytetään mehuihin, teehen, kotiviineihin sekä hilloihin. | |info1=Mustaselja, Sambucus nigra, kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Euroopassa enintään 10 m korkeaksi ja syksyisin sen marjoja käytetään mehuihin, teehen, kotiviineihin sekä hilloihin. | ||
Monipuolista seljaa on kutsuttu talonpojan kotiapteekiksi. | Monipuolista seljaa on kutsuttu talonpojan kotiapteekiksi. | ||
| − | |||
|info2=Mustaseljan kukissa on tanniineja, kaliumia, lima-aineita, flavonoideja, fenolihappoja. | |info2=Mustaseljan kukissa on tanniineja, kaliumia, lima-aineita, flavonoideja, fenolihappoja. | ||
Marjoissa on A- ja C-vitamiineja, kaliumia, flavonoideja ja rautaa. | Marjoissa on A- ja C-vitamiineja, kaliumia, flavonoideja ja rautaa. | ||
Kuoren koostumus on samanlainen kuin marjojen. | Kuoren koostumus on samanlainen kuin marjojen. | ||
| − | |||
|info3=Rohdoksena käytetään kuivatettuja kukkia yrttiteehen ja keitteisiin, kypsiä marjoja mehuihin ja siirappeihin. | |info3=Rohdoksena käytetään kuivatettuja kukkia yrttiteehen ja keitteisiin, kypsiä marjoja mehuihin ja siirappeihin. | ||
| Rivi 25: | Rivi 22: | ||
Juurikeite ulkoisesti käytettynä saattaa tehota ihmisen päätäihin. | Juurikeite ulkoisesti käytettynä saattaa tehota ihmisen päätäihin. | ||
| − | + | |info4=Mustaseljan raa’at marjat ovat myrkyllisiä ja mehua on juotava vain suositeltu annos. Ei saa käyttää raskauden tai imetyksen aikana. | |
| − | |info4=Mustaseljan raa’at marjat ovat myrkyllisiä ja mehua on juotava vain suositeltu annos. Ei saa käyttää raskauden tai imetyksen aikana | + | |info5=Lajituntemuksen oppimisympäristö, mustaselja: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=8740&image_id=8748&prms= |
| − | |info5=Lajituntemuksen oppimisympäristö, mustaselja: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=8740&image_id=8748&prms= | + | |
|info6=1. Tri Brewer S., Vitamiinit, kivennäisaineet ja yrttivalmisteet, Kariston kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2011 | |info6=1. Tri Brewer S., Vitamiinit, kivennäisaineet ja yrttivalmisteet, Kariston kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2011 | ||
| Rivi 33: | Rivi 29: | ||
3. Vogel A., Yrttikirja, Ykkös-Offset Oy, Vaasa 1998 | 3. Vogel A., Yrttikirja, Ykkös-Offset Oy, Vaasa 1998 | ||
| − | |||
}} | }} | ||
Versio 12. heinäkuuta 2014 kello 18.16
Yleistä tietoa
Mustaselja, Sambucus nigra, kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Euroopassa enintään 10 m korkeaksi ja syksyisin sen marjoja käytetään mehuihin, teehen, kotiviineihin sekä hilloihin.
Monipuolista seljaa on kutsuttu talonpojan kotiapteekiksi.Pointti
Mustaseljassa on erittäin paljon kaliumia, joka on hyväksi sydän- ja reumasairaille.
Mustaseljamehussa on viruksia tuhoavia tai niiden lisääntymistä estäviä ainesosia, jotka voivat vaikuttaa nuhakuume- ja flunssaoireiden lyhenemiseen.
Vaikuttavat aineet
Mustaseljan kukissa on tanniineja, kaliumia, lima-aineita, flavonoideja, fenolihappoja. Marjoissa on A- ja C-vitamiineja, kaliumia, flavonoideja ja rautaa. Kuoren koostumus on samanlainen kuin marjojen.
Vaikutus ja käyttö
Rohdoksena käytetään kuivatettuja kukkia yrttiteehen ja keitteisiin, kypsiä marjoja mehuihin ja siirappeihin.
Mustaseljan marjat ja kukat ovat limaa irrottavia ja hikoilua lisääviä, joten ne auttavat kuumeen alentamiseen ja puhdistamaan elimistöä myrkyistä. Niitä on käytetty myös heinänuhan, poskiontelotulehduksen ja keuhkopussintulehdusten hoitoon.
Mustaseljaa tutkittiin 1990 Bulgariassa ja havaittiin sen tehoavan myös Herpes simplex virukseen. Mehu lisää elimistön kykyä vastustaa vilustumissairauksia; annos: 1-2 dl kylmänä vuodenaikana / pv. Norjassa ja Saksassa on saatu hyviä kokemuksia mehun käytöstä mm. kasvojen kolmoishermosäryn ja iskiaksen hoidoissa.
Mustaseljakeite suu- ja kurlausvetenä hillitsee kurkkutulehduksia ja vähentää kipuja, kun ikenet jomottavat ja ovat turvoksissa.
Mustaselja poistaa kuukautisten alkua edeltävää nesteen kerääntymistä.
Juurikeite ulkoisesti käytettynä saattaa tehota ihmisen päätäihin.
Käytössä huomioitavaa
Mustaseljan raa’at marjat ovat myrkyllisiä ja mehua on juotava vain suositeltu annos. Ei saa käyttää raskauden tai imetyksen aikana.
Lisätietoa
Lajituntemuksen oppimisympäristö, mustaselja: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=8740&image_id=8748&prms=
Lähteet
1. Tri Brewer S., Vitamiinit, kivennäisaineet ja yrttivalmisteet, Kariston kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2011
2. Holm Y., Hiltunen R. Lääkkeitä luonnosta, Palmenia kustannus,2003 Tammer-Paino Oy
3. Vogel A., Yrttikirja, Ykkös-Offset Oy, Vaasa 1998