Ero sivun ”Porkkana” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Porkkanan sisältämä beetakaroteeni on antioksidantti, joka mahdollisesti ehkäisee syöpää ja sydän- ja verisuonitauteja. |info1=Porkkana (Daucus ca...) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Ainesosalomake | {{Ainesosalomake | ||
| + | |kuva=Porkkananippu.jpg | ||
| + | |kuvateksti=Porkkananippu | ||
| + | |||
|pointti=Porkkanan sisältämä beetakaroteeni on antioksidantti, joka mahdollisesti ehkäisee syöpää ja sydän- ja verisuonitauteja. | |pointti=Porkkanan sisältämä beetakaroteeni on antioksidantti, joka mahdollisesti ehkäisee syöpää ja sydän- ja verisuonitauteja. | ||
|info1=Porkkana (Daucus carota), kasvaa luonnonvaraisena kasvaa suuressa osassa Eurooppaa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa monenlaisina kaksi- ja useampivuotisina muotoina, joiden juuri on hoikka ja sitkeä. Porkkana on otettu viljelyyn Afganistanissa n 3000 vuotta sitten, 1100-luvulta viljelty Euroopassa. Oranssi porkkana kehitetty 1600 luvulla Hollannissa. | |info1=Porkkana (Daucus carota), kasvaa luonnonvaraisena kasvaa suuressa osassa Eurooppaa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa monenlaisina kaksi- ja useampivuotisina muotoina, joiden juuri on hoikka ja sitkeä. Porkkana on otettu viljelyyn Afganistanissa n 3000 vuotta sitten, 1100-luvulta viljelty Euroopassa. Oranssi porkkana kehitetty 1600 luvulla Hollannissa. | ||
| − | |info2=Porkkana sisältää arvokasta beetakaroteenia, josta elimistö muodostaa A-vitamiinia. Porkkana sisältää kuivapainostaan yli 30% kuituja. | + | |info2=Porkkana sisältää arvokasta beetakaroteenia, josta elimistö muodostaa A-vitamiinia. Porkkana sisältää kuivapainostaan yli 30% kuituja. |
|info3=Porkkanan syönti on hyväksi hampaille, mutta se on tärkeää myös A-vitamiinin kannalta. Runsas syönti saattaa aiheuttaa ihon kellertymistä, mutta se on vaaraton ilmiö. Elimistö säätelee beetakaroteenin muuttumista A-vitamiiniksi, joten myrkytysvaaraa ei ole. | |info3=Porkkanan syönti on hyväksi hampaille, mutta se on tärkeää myös A-vitamiinin kannalta. Runsas syönti saattaa aiheuttaa ihon kellertymistä, mutta se on vaaraton ilmiö. Elimistö säätelee beetakaroteenin muuttumista A-vitamiiniksi, joten myrkytysvaaraa ei ole. | ||
A-vitamiinin puutostiloista oireina ovat mm. ihon kuivuminen, limakalvo- ja sarveiskalvomuutoksia sekä hämäräsokeus. Hämäräsokeudesta kärsivän henkilön silmät eivät kykene sopeutumaan pimeyteen tai hämäryyteen. A-vitamiinin merkitys: se yhdistyy opsiini nimiseen proteiiniin verkkokalvon sauvasoluissa ja muodostaa rodopsiinia eli näköpurppuraa, ainetta, joka on välttämätöntä hämäränäölle. A-vitamiinin saantiin riittää yksi raaka porkkana päivässä. | A-vitamiinin puutostiloista oireina ovat mm. ihon kuivuminen, limakalvo- ja sarveiskalvomuutoksia sekä hämäräsokeus. Hämäräsokeudesta kärsivän henkilön silmät eivät kykene sopeutumaan pimeyteen tai hämäryyteen. A-vitamiinin merkitys: se yhdistyy opsiini nimiseen proteiiniin verkkokalvon sauvasoluissa ja muodostaa rodopsiinia eli näköpurppuraa, ainetta, joka on välttämätöntä hämäränäölle. A-vitamiinin saantiin riittää yksi raaka porkkana päivässä. | ||
| − | |||
|info5=Lajituntemuksen oppimisympäristö: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=5513&haku=&page=1&global=&bundle=5336&pcat=4 | |info5=Lajituntemuksen oppimisympäristö: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=5513&haku=&page=1&global=&bundle=5336&pcat=4 | ||
| − | Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/porkkana | + | Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/porkkana |
|info6=1. McWhirter A., Clasen L., Bordett G., Mims S., Sanders T., Foods that harm, foods that heal, England, 1996 | |info6=1. McWhirter A., Clasen L., Bordett G., Mims S., Sanders T., Foods that harm, foods that heal, England, 1996 | ||
}} | }} | ||
Nykyinen versio 7. elokuuta 2014 kello 16.50
Yleistä tietoa
Porkkana (Daucus carota), kasvaa luonnonvaraisena kasvaa suuressa osassa Eurooppaa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa monenlaisina kaksi- ja useampivuotisina muotoina, joiden juuri on hoikka ja sitkeä. Porkkana on otettu viljelyyn Afganistanissa n 3000 vuotta sitten, 1100-luvulta viljelty Euroopassa. Oranssi porkkana kehitetty 1600 luvulla Hollannissa.
Porkkananippu
Pointti
Porkkanan sisältämä beetakaroteeni on antioksidantti, joka mahdollisesti ehkäisee syöpää ja sydän- ja verisuonitauteja.
Vaikuttavat aineet
Porkkana sisältää arvokasta beetakaroteenia, josta elimistö muodostaa A-vitamiinia. Porkkana sisältää kuivapainostaan yli 30% kuituja.
Vaikutus ja käyttö
Porkkanan syönti on hyväksi hampaille, mutta se on tärkeää myös A-vitamiinin kannalta. Runsas syönti saattaa aiheuttaa ihon kellertymistä, mutta se on vaaraton ilmiö. Elimistö säätelee beetakaroteenin muuttumista A-vitamiiniksi, joten myrkytysvaaraa ei ole.
A-vitamiinin puutostiloista oireina ovat mm. ihon kuivuminen, limakalvo- ja sarveiskalvomuutoksia sekä hämäräsokeus. Hämäräsokeudesta kärsivän henkilön silmät eivät kykene sopeutumaan pimeyteen tai hämäryyteen. A-vitamiinin merkitys: se yhdistyy opsiini nimiseen proteiiniin verkkokalvon sauvasoluissa ja muodostaa rodopsiinia eli näköpurppuraa, ainetta, joka on välttämätöntä hämäränäölle. A-vitamiinin saantiin riittää yksi raaka porkkana päivässä.
Käytössä huomioitavaa
Lisätietoa
Lajituntemuksen oppimisympäristö: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=5513&haku=&page=1&global=&bundle=5336&pcat=4
Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/porkkana
Lähteet
1. McWhirter A., Clasen L., Bordett G., Mims S., Sanders T., Foods that harm, foods that heal, England, 1996