Ero sivun ”Chia” versioiden välillä

Nykyinen versio 26. helmikuuta 2015 kello 11.41

Yleistä tietoa

Chia (Salvia hispanica L.) on yksivuotinen siemenkasvi, joka on kotoisin eteläisestä Meksikosta ja pohjoisesta Guatemalasta, jossa sitä viljeltiin ennen espanjalaisten tuloa. Sitten se jäi unohduksiin vuosisadoiksi ja löydettiin uudestaan 1900-luvun keskivaiheilla jolloin sen siemenet esiteltiin hyvänä omega-3-rasvahappojen lähteenä (Ciftci ym. 2012).

Siemenet ovat 1-2 mm pitkiä, muodoltaan ovaaleja, ja väritykseltään joko kokonaan mustia, harmaita tai valkopilkullisia mustalla pohjalla. Koska chialla ei ollut käyttöhistoriaa Euroopassa sille haettiin ja myönnettiin vuonna 2009 lupa uuselintarvikkeena, jonka mukaan kokonaisia ja jauhettuja chia-kasvin siemeniä saa käyttää uutena aineosana leipätuotteissa, joissa chia-kasvin siementen pitoisuus on enintään 5 %. Vuonna 2013 lupaa laajennettiin koskemaan myös muita elintarvikkeita (www.evira.fi).

Pointti

Chian siemenet ovat hyvä alfa-linoleenhapon ja kuidun lähde.

Vaikuttavat aineet

Chian siementen ravintosisällöstä 15-25 % koostuu proteiineista, 30-33 % rasvoista ja 26-41 % hiilihydraateista. Siemenosa sisältää runsaasti liukoisia kuituja, mineraaleja ja hivenaineita (erityisesti kalsiumia, magnesiumia, rautaa ja sinkkiä), vitamiineja ja antioksidantteja. Raskasmetallipitoisuudet ovat alle sallittujen maksimiarvojen eikä siemenistä ole löydetty mykotoksiineja. Hyvä uutinen erityisesti keliakiasta kärsiville lienee, että siemenet eivät myöskään sisällä gluteenia (Ali ym. 2012).

Chian siementen rasvapitoisuus on 35 % ja rasvaöljystä 59,8 % on alfa-linoleenihappoa, joka on korkeimpia kasvikunnassa tavattuja pitoisuuksia. Seuraavaksi eniten on linolihappoa (20,4 %) ja kolmanneksi eniten öljyhappoa (10,5 %). Tokoferolien määrä öljyssä on 446 mg/kg ja tästä 94,4 % on gamma-tokoferolia. Fytosteroleja on 4132 mg/kg, josta n. puolet beta-sitosterolia (Ciftci ym. 2012).

Chian siemenelle ominaisen kirkkaan, limaisen geelin muodostaminen veden kanssa selittyy siemenen ytimen uloimman kerroksen rakenteella. Tämä kerros muodostuu D-ksyloosista, alfa-D-glukoosista ja 4-O-metyyli-alfa-D-glukuronihaposta, joita on kuoressa suhteessa 2:1:1. Ainutlaatuisen lima-ainekoostumuksensa ansiosta Chian siemenen vedensitomiskapasiteetti on suuri ja lima-aine erittäin viskoosia (de la Paz Salgado-Cruz ym. 2013).

Vaikutus ja käyttö

Chian siemenet ovat parhaita tunnettuja alfa-linoleenhapon eli omega-3-sarjan prekursorin lähteitä ja lisäksi myös hyvä liukoisen kuidun lähde.

Käytössä huomioitavaa

Lähteet

1. Ciftci ON, Przybylski R, Rudzinska M: Lipid components of flax, perilla, and chia seeds. Eur. J. Lipid Sci. Technol. 114, 794–800, 2012.

2. www.evira.fi: Uuselintarvikkeet.

3. Ali NM, Yeap SK, Ho WY, Beh BK, Tan SW, Tan SG: The Promising Future of Chia, Salvia hispanica L. Journal of Biomedicine and Biotechnology, 2012. http://dx.doi.org/10.1155/2012/171956

4. de la Paz Salgado-Cruz M, Calderón-Domínguez G, Chanona-Pérez J, Farrera-Rebollo R, Méndez-Méndez J, Díaz-Ramírez M: Chia (Salvia hispanica L.) seed mucilage release characterisation. A microstructural and image analysis study. Industrial Crops and Products 51, 453-462, 2013.

@@ Rivi 5: / Rivi 5: @@
 Siemenet ovat 1-2 mm pitkiä, muodoltaan ovaaleja, ja väritykseltään joko kokonaan mustia, harmaita tai valkopilkullisia mustalla pohjalla. Koska chialla ei ollut käyttöhistoriaa Euroopassa sille haettiin ja myönnettiin vuonna 2009 lupa uuselintarvikkeena, jonka mukaan kokonaisia ja jauhettuja chia-kasvin siemeniä saa käyttää uutena aineosana leipätuotteissa, joissa chia-kasvin siementen pitoisuus on enintään 5 %. Vuonna 2013 lupaa laajennettiin koskemaan myös muita elintarvikkeita (www.evira.fi).
 |info2=Chian siementen ravintosisällöstä 15-25 % koostuu proteiineista, 30-33 % rasvoista ja 26-41 % hiilihydraateista. Siemenosa sisältää runsaasti liukoisia kuituja, mineraaleja ja hivenaineita (erityisesti kalsiumia, magnesiumia, rautaa ja sinkkiä), vitamiineja ja antioksidantteja. Raskasmetallipitoisuudet ovat alle sallittujen maksimiarvojen eikä siemenistä ole löydetty mykotoksiineja. Hyvä uutinen erityisesti keliakiasta kärsiville lienee, että siemenet eivät myöskään sisällä gluteenia (Ali ym. 2012).
@@ Rivi 11: / Rivi 10: @@
 Chian siemenelle ominaisen kirkkaan, limaisen geelin muodostaminen veden kanssa selittyy siemenen ytimen uloimman kerroksen rakenteella. Tämä kerros muodostuu D-ksyloosista, alfa-D-glukoosista ja 4-O-metyyli-alfa-D-glukuronihaposta, joita on kuoressa suhteessa 2:1:1. Ainutlaatuisen lima-ainekoostumuksensa ansiosta Chian siemenen vedensitomiskapasiteetti on suuri ja lima-aine erittäin viskoosia (de la Paz Salgado-Cruz ym. 2013).
+|info3=Chian siemenet ovat parhaita tunnettuja alfa-linoleenhapon eli omega-3-sarjan prekursorin lähteitä ja lisäksi myös hyvä liukoisen kuidun lähde.
-|info3=Chian siemenet ovat parhaita tunnettuja alfa-linoleenhapon eli omega-3-sarjan prekursorin lähteitä ja lisäksi myös hyvä liukoisen kuidun lähde. Liukoinen kuitu taas edesauttaa vatsan ja suoliston toimintaa sekä laskee hieman kolesterolia.
 |info6=1. Ciftci ON, Przybylski R, Rudzinska M: Lipid components of flax, perilla, and chia seeds. Eur. J. Lipid Sci. Technol. 114, 794–800, 2012.
@@ Rivi 20: / Rivi 17: @@
 . Ali NM, Yeap SK, Ho WY, Beh BK, Tan SW, Tan SG: The Promising Future of Chia, ''Salvia hispanica'' L. Journal of Biomedicine and Biotechnology, 2012. http://dx.doi.org/10.1155/2012/171956
 . de la Paz Salgado-Cruz M, Calderón-Domínguez G, Chanona-Pérez J, Farrera-Rebollo R, Méndez-Méndez J, Díaz-Ramírez M: Chia (''Salvia hispanica'' L.) seed mucilage release characterisation. A microstructural and image analysis study. Industrial Crops and Products 51, 453-462, 2013.
 }}