Ero sivun ”Camelina (ruistankio eli kitupellava)” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Nykypäivänä camelinan eli ruistankion suosio perustuu öljyn hyvään omega-3 rasvahappokoostumukseen. Sen terveysvaikutteista ruoka- ja lääkeyrttin...) |
|||
| (5 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Ainesosalomake | {{Ainesosalomake | ||
| − | |pointti=Nykypäivänä | + | |pointti=Nykypäivänä camelina sativan eli ruistankion suosio perustuu öljyn hyvään omega-3 rasvahappokoostumukseen. Sen terveysvaikutteista ruoka- ja lääkeyrttinä on viitteitä jo esihistorialliselta ajalta alkaen. . |
|info1=Ruistankio eli kitupellava (Camelina sativa) on tavallisesti yksivuotinen, keltakukkainen ristikukkaiskasvi. Ruistankio eli camelina voi kasvaa jopa 120 cm korkeaksi. Sen pienet kukat ovat vaalean keltaiset ja niissä on neljä terälehteä. Lidut ovat 4-8 mm pitkiä, soikeita, ja niihin muodostuu 8-16 kellertävää siementä. Tuhannen siemenen paino on vain noin 1 g, kun se rypsillä on 2 g. | |info1=Ruistankio eli kitupellava (Camelina sativa) on tavallisesti yksivuotinen, keltakukkainen ristikukkaiskasvi. Ruistankio eli camelina voi kasvaa jopa 120 cm korkeaksi. Sen pienet kukat ovat vaalean keltaiset ja niissä on neljä terälehteä. Lidut ovat 4-8 mm pitkiä, soikeita, ja niihin muodostuu 8-16 kellertävää siementä. Tuhannen siemenen paino on vain noin 1 g, kun se rypsillä on 2 g. | ||
Camelina on toisaalta ikivanha viljelyskasvi, öljykasvi, jonka viljely muistuttaa rypsin viljelyä. Toisaalta Camelina on viljan viljelyyn ja käsittelytapoihin sopeutunut rikkakasvi, joka on perinteisesti levinnyt viljan siemenen mukana. Jos sitä viljellään samalla lohkolla liian usein sen taudit, kuten möhöjuuri, lisääntyvät nopeasti. Sen vuoksi Camelinaa suositellaan viljeltävän samalla lohkolla korkeintaan joka neljäs vuosi. | Camelina on toisaalta ikivanha viljelyskasvi, öljykasvi, jonka viljely muistuttaa rypsin viljelyä. Toisaalta Camelina on viljan viljelyyn ja käsittelytapoihin sopeutunut rikkakasvi, joka on perinteisesti levinnyt viljan siemenen mukana. Jos sitä viljellään samalla lohkolla liian usein sen taudit, kuten möhöjuuri, lisääntyvät nopeasti. Sen vuoksi Camelinaa suositellaan viljeltävän samalla lohkolla korkeintaan joka neljäs vuosi. | ||
| − | Suomesta ruistankion siemeniä ja ituja on löydetty Laitilan Vainionmäen merovinkiaikaisen (vuosilta 575–800) kalmiston kaivauksissa. Kitupellava on kotoisin Välimeren alueelta ja Keski-Aasiasta, Suomessa sitä löytyy edelleen rautateiden varrella, satamissa ja | + | Suomesta ruistankion siemeniä ja ituja on löydetty Laitilan Vainionmäen merovinkiaikaisen (vuosilta 575–800) kalmiston kaivauksissa. Kitupellava on kotoisin Välimeren alueelta ja Keski-Aasiasta, Suomessa sitä löytyy edelleen rautateiden varrella, satamissa ja myllyillä etelästä aina Ouluun asti. |
|info2=Camelinaöljyä puristetaan kylmäpuristuksella, joten se sisältää runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja- alfalinoleenihappoa, tokoferolia ja kasvisteroleja. Camelinan siemenen öljypitoisuus on 40-47 % kuiva-aineesta. | |info2=Camelinaöljyä puristetaan kylmäpuristuksella, joten se sisältää runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja- alfalinoleenihappoa, tokoferolia ja kasvisteroleja. Camelinan siemenen öljypitoisuus on 40-47 % kuiva-aineesta. | ||
Öljyn rasvahapoista 54 % on monityydyttymättömiä (rypsiöljy 32 %), joista ihmiselle välttämättömiä alfalinoleenihappoa on 40 % (rypsi 8 %) ja linolihappoa 15 % (rypsi 20 %). | Öljyn rasvahapoista 54 % on monityydyttymättömiä (rypsiöljy 32 %), joista ihmiselle välttämättömiä alfalinoleenihappoa on 40 % (rypsi 8 %) ja linolihappoa 15 % (rypsi 20 %). | ||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
|info5=Camelinaa on käytetty hyvin monipuolisesti; siitä on tehty esim. lamppuöljyä. Tänä päivänä Japan Airlines kokeilee camelinaöljyä lentokoneen moottoreissa. | |info5=Camelinaa on käytetty hyvin monipuolisesti; siitä on tehty esim. lamppuöljyä. Tänä päivänä Japan Airlines kokeilee camelinaöljyä lentokoneen moottoreissa. | ||
Linkkejä: | Linkkejä: | ||
| − | http://www.suomenkasvioljyt.fi/ | + | http://www.suomenkasvioljyt.fi/10 |
Rasvatieto: http://www.rasvatieto.fi/ajankohtaista/kovat-faktat-ja-pehme%C3%A4t-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6kset | Rasvatieto: http://www.rasvatieto.fi/ajankohtaista/kovat-faktat-ja-pehme%C3%A4t-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6kset | ||
| − | |info6=1. Verkkosivu: Suomenkasviöljyt | + | |info6=1. Retkeilykasvio, toim. L. Härmet-Ahti, J. Suominen, Tauno Ulvinen, Pertti Uotila, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998, 4. täysin uudistettu painos, Kirjapaino: Yliopistopaino s. 181 |
| − | + | ||
| − | + | 2. Verkkosivu: Suomenkasviöljyt http://www.suomenkasvioljyt.fi/10 | |
| + | |||
| + | 3. Verkkosivu: Rasvatieto http://www.rasvatieto.fi/ajankohtaista | ||
| + | |||
| + | 4. Verkkosivu: Camelina, Ruistankio, Kitupellava http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruistankio | ||
| + | |||
| + | 5. Hixson SM, Parrish CC , Anderson DM: Full substitution of fish oil with camelina (Camelina sativa) oil, | ||
| + | with partial substitution of fish meal with camelina meal, in diets for farmed Atlantic salmon (Salmo salar) and its effect on tissue lipids and sensory quality. Food Chemistry 157 (2014) 51-61 | ||
}} | }} | ||
Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2015 kello 18.53
Yleistä tietoa
Ruistankio eli kitupellava (Camelina sativa) on tavallisesti yksivuotinen, keltakukkainen ristikukkaiskasvi. Ruistankio eli camelina voi kasvaa jopa 120 cm korkeaksi. Sen pienet kukat ovat vaalean keltaiset ja niissä on neljä terälehteä. Lidut ovat 4-8 mm pitkiä, soikeita, ja niihin muodostuu 8-16 kellertävää siementä. Tuhannen siemenen paino on vain noin 1 g, kun se rypsillä on 2 g.
Camelina on toisaalta ikivanha viljelyskasvi, öljykasvi, jonka viljely muistuttaa rypsin viljelyä. Toisaalta Camelina on viljan viljelyyn ja käsittelytapoihin sopeutunut rikkakasvi, joka on perinteisesti levinnyt viljan siemenen mukana. Jos sitä viljellään samalla lohkolla liian usein sen taudit, kuten möhöjuuri, lisääntyvät nopeasti. Sen vuoksi Camelinaa suositellaan viljeltävän samalla lohkolla korkeintaan joka neljäs vuosi.
Suomesta ruistankion siemeniä ja ituja on löydetty Laitilan Vainionmäen merovinkiaikaisen (vuosilta 575–800) kalmiston kaivauksissa. Kitupellava on kotoisin Välimeren alueelta ja Keski-Aasiasta, Suomessa sitä löytyy edelleen rautateiden varrella, satamissa ja myllyillä etelästä aina Ouluun asti.Pointti
Nykypäivänä camelina sativan eli ruistankion suosio perustuu öljyn hyvään omega-3 rasvahappokoostumukseen. Sen terveysvaikutteista ruoka- ja lääkeyrttinä on viitteitä jo esihistorialliselta ajalta alkaen. .
Vaikuttavat aineet
Camelinaöljyä puristetaan kylmäpuristuksella, joten se sisältää runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja- alfalinoleenihappoa, tokoferolia ja kasvisteroleja. Camelinan siemenen öljypitoisuus on 40-47 % kuiva-aineesta. Öljyn rasvahapoista 54 % on monityydyttymättömiä (rypsiöljy 32 %), joista ihmiselle välttämättömiä alfalinoleenihappoa on 40 % (rypsi 8 %) ja linolihappoa 15 % (rypsi 20 %). Näiden monityydyttymättömien rasvahappojen on todettu auttavan alentamaan veren LDL kolesterolipitoisuutta ja siten vaikuttamaan sydän- ja verisuoniterveyteen.
Arvokkaan rasvahappokoostumuksensa ansiosta Camelina-öljy on funktionaalinen eli terveysvaikutteinen elintarvike.
Vaikutus ja käyttö
Ravinnon tärkeinpiä kasvisteroleja ovat kasviöljyt. Camelina-öljy sisältää steroleja yhteensä 442 mg/100g, joiden pääkomponentti on sitosteroli (75 mg/ 100g). Kylmäpuristetussa öljyssä on enemmän steroleja ja luontaisena antioksidanttina toimivaa E-vitamiinia kuin raffinoidussa öljyssä. Kasvisterolit ja E-vitamiini yhdessä auttavat alentamaan veren kolesteroliarvoja.
Käytössä huomioitavaa
Camelina-öljy soveltuu kaikkeen ruoanlaittoon ja leivontaan.. Siinä on hieno mantelinen aromi ja siksi sopii hyvin salaatteihin ja vihannesten kypsytykseen.
Lisätietoa
Camelinaa on käytetty hyvin monipuolisesti; siitä on tehty esim. lamppuöljyä. Tänä päivänä Japan Airlines kokeilee camelinaöljyä lentokoneen moottoreissa. Linkkejä: http://www.suomenkasvioljyt.fi/10 Rasvatieto: http://www.rasvatieto.fi/ajankohtaista/kovat-faktat-ja-pehme%C3%A4t-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6kset
Lähteet
1. Retkeilykasvio, toim. L. Härmet-Ahti, J. Suominen, Tauno Ulvinen, Pertti Uotila, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998, 4. täysin uudistettu painos, Kirjapaino: Yliopistopaino s. 181
2. Verkkosivu: Suomenkasviöljyt http://www.suomenkasvioljyt.fi/10
3. Verkkosivu: Rasvatieto http://www.rasvatieto.fi/ajankohtaista
4. Verkkosivu: Camelina, Ruistankio, Kitupellava http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruistankio
5. Hixson SM, Parrish CC , Anderson DM: Full substitution of fish oil with camelina (Camelina sativa) oil, with partial substitution of fish meal with camelina meal, in diets for farmed Atlantic salmon (Salmo salar) and its effect on tissue lipids and sensory quality. Food Chemistry 157 (2014) 51-61