Ero sivun ”Islanninjäkälä” versioiden välillä

Versio 9. kesäkuuta 2015 kello 17.12 (näytä wikiteksti) HMykra (keskustelu | muokkaukset) ← Vanhempi muutos		Nykyinen versio 16. kesäkuuta 2015 kello 17.56 (näytä wikiteksti) HMykra (keskustelu | muokkaukset)
(5 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Ainesosalomake		{{Ainesosalomake
−	|pointti=Islanninjäkälä edistää yskösten irtamista, lievittää yskänärsytystä ja rauhoittaa limakalvoja. Monipuolisuutta lisää ruoansulatuksen helpottaminen ja ruokahalun lisääminen sekä suolistotulehduksissa avun tuominen.	+	|pointti=Islanninjäkälä edistää yskösten irtamista, lievittää yskänärsytystä ja rauhoittaa limakalvoja. Monipuolisuutta lisää ruoansulatuksen helpottaminen ja ruokahalun lisääminen sekä suolistotulehduksissa avun tuominen.
		+	Islanninjäkälän happojen värillisyyden takia sitä on käytetty myös tekstiilien värjäykseen.
	|info1=Nimi islanninjäkälä tulee siitä, että sitä on kauan käytetty lääkkeenä Islannissa . Etenkin nälkävuosina ja asumattomilla seuduilla islanninjäkälää on laajalti käytetty ruoaksi		|info1=Nimi islanninjäkälä tulee siitä, että sitä on kauan käytetty lääkkeenä Islannissa . Etenkin nälkävuosina ja asumattomilla seuduilla islanninjäkälää on laajalti käytetty ruoaksi
−	Islanninjäkälä (Cetraria islandica) on levästä ja sienestä muodostunut harmaan ruskea tai vihertävä sekovartinen kasvi. Levä ja sieni elävät islanninjäkälässä symbioosissa. Islanninjäkälä on 5-10 cm korkea, usein vaalealaikkuinen, yläpinnaltaan tummanruskea ja alapinnaltaan vaaleampi. Islanninjäkälä esiintyy yleisesti koko Euroopassa vuoristoalueilla ja kasvaa myös Aasiassa. Tiettävästi islanninjäkälää ei ole varsinaisesti viljelty, vaan sitä on kerätty luonnosta.	+	Islanninjäkälä (Cetraria islandica) on levästä ja sienestä muodostunut harmaan ruskea tai vihertävä sekovartinen kasvi. Levä ja sieni elävät islanninjäkälässä symbioosissa. Islanninjäkälä on 5-10 cm korkea, usein vaalealaikkuinen, yläpinnaltaan tummanruskea ja alapinnaltaan vaaleampi. Islanninjäkälä esiintyy yleisesti koko Euroopassa vuoristoalueilla ja kasvaa myös Aasiassa. Tiettävästi islanninjäkälää ei ole varsinaisesti viljelty, vaan sitä on kerätty luonnosta. Suomessa esiintyvistä jäkälälajeista islanninjäkälällä on paras ravinoarvo.
−	|info2=Tehoaineet: Happamia karvasaineita, kuten ketraari- fumaariprotoketraari- ja likesteriinihappo limaa muodostavia polysakkarideja kuten likeniini ja isolikeniini.	+	|info2=Tehoaineet: Happamia karvasaineita, kuten ketraari- fumaariprotoketraari- ja likesteriinihappo limaa muodostavia polysakkarideja kuten likeniini ja isolikeniini. Viimeksi mainitut ehkäisevät  syöpäkasvainten kasvua.
−	Islanninjäkälän hapoilla on antibioottisia ja bakteereita tappavia vaikutuksia.	+
		+	Islanninjäkälän sisältämä protoketraarihappo edistää liman ja yskösten irtoamista ja kiihdyttää maharauhastentoimintaa, sillä katkeranmakuiset jäkälähapot lisäävät ruokahalua. Sama happo lisää myös vatsan pehmeyttä, toisaalta pieninä määrinä hillitsee oksentamista.
		+	Islanninjäkälän hapoilla on antibioottisia ja desinfioivia, bakteereita tappavia vaikutuksia.
	|info3=Islanninjäkälää on käytetty rohdoskasvina maha- ja suolistovaivoihin,  ruokahalun puutteeseen ja ylempien hengitysteiden tulehduksiin lievittämään yskänärsytystä sekä irrottamaan limaa. Islanninjäkälän avulla on hoidettu myös tulehduksia ja limakalvojen ärsytyksiä.		|info3=Islanninjäkälää on käytetty rohdoskasvina maha- ja suolistovaivoihin,  ruokahalun puutteeseen ja ylempien hengitysteiden tulehduksiin lievittämään yskänärsytystä sekä irrottamaan limaa. Islanninjäkälän avulla on hoidettu myös tulehduksia ja limakalvojen ärsytyksiä.
	Islanninjäkälässä on yli puolet ravinnoksi kelpaavaa jäkälätärkkelystä eli likeniiniä, jäkälähappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä runsaiten maakasveista jodia. Karvasaineita on hävitety soodalla tai tuhkavedessä liottamalla. Jälälästä (ensin liottamalla pari päivää) tehtyä jauhoa on käytetty leipään ja pannukakkuihin.		Islanninjäkälässä on yli puolet ravinnoksi kelpaavaa jäkälätärkkelystä eli likeniiniä, jäkälähappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä runsaiten maakasveista jodia. Karvasaineita on hävitety soodalla tai tuhkavedessä liottamalla. Jälälästä (ensin liottamalla pari päivää) tehtyä jauhoa on käytetty leipään ja pannukakkuihin.
		+
		+	Tee: rkl kuivattua ja muserrettua jäkälää sekoitetaan 2 lasilliseen vettä, kuumennetaan kiehuvaksi, jäähdytetään ja juodaan päivän mittaan ½ tuntia ennen ateriaa.
	|info4=Alle 2-vuotiaille ei saa antaa islanninjäkälärohtoja, vanhemmille lapsille ja yli 65-vuotiaille mietoja valmisteita ja vahvuutta lisätää tarpeen vaatiessa.		|info4=Alle 2-vuotiaille ei saa antaa islanninjäkälärohtoja, vanhemmille lapsille ja yli 65-vuotiaille mietoja valmisteita ja vahvuutta lisätää tarpeen vaatiessa.
	Jäkäliin mahdollisesti kertyvien myrkkyjen vuoksi ei rohdosjäkäliä kannata kerätä vilkasliikenteisten teiden tai teollisuuslaitosten lähettyviltä.		Jäkäliin mahdollisesti kertyvien myrkkyjen vuoksi ei rohdosjäkäliä kannata kerätä vilkasliikenteisten teiden tai teollisuuslaitosten lähettyviltä.
	|info5=Yrtit.net: http://www.yrtit.net/islanninjakala/		|info5=Yrtit.net: http://www.yrtit.net/islanninjakala/
−	|info6=1.Richard Mabey, Nykyajan kasviparantaja, Kustannusosakeyhtiö Otava, Honkong, 1990	+	|info6=1. Elisabeth Hoppe, Suuri yrttikirja, Tammi, Tanska 1983
	2. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint kirjat, Singapore, 1992		2. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint kirjat, Singapore, 1992
	3. Michael Castleman, Terveyskasvit, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 2000		3. Michael Castleman, Terveyskasvit, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 2000
		+
		+	4.Toivo Rautavaara, Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY, Porvoo, 1983
		+
		+	5. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Karisto Oy, Hämeenlinna, 2004
		+
		+	6. Yrjö Mäkinen, Paula Hakala, Jukka Vauras, Riitta Vauras, Kauppayrtit Oy Edita Ab, Helsinki,  1996
		+
		+	7. Richard Mabey,  Nykyajan kasviparantaja, Kustannusosakeyhtiö Otava, Honkong, 1990
		+
		+	8. Mattias Tolvanen, Luonnonlääkeopas itsehoidosta  kiinnostuneille, WSOY, Juva, 1994
		+
		+	9. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint, Helsinki 1993
	}}		}}

---

Nykyinen versio 16. kesäkuuta 2015 kello 17.56

Yleistä tietoa

Nimi islanninjäkälä tulee siitä, että sitä on kauan käytetty lääkkeenä Islannissa . Etenkin nälkävuosina ja asumattomilla seuduilla islanninjäkälää on laajalti käytetty ruoaksi

Islanninjäkälä (Cetraria islandica) on levästä ja sienestä muodostunut harmaan ruskea tai vihertävä sekovartinen kasvi. Levä ja sieni elävät islanninjäkälässä symbioosissa. Islanninjäkälä on 5-10 cm korkea, usein vaalealaikkuinen, yläpinnaltaan tummanruskea ja alapinnaltaan vaaleampi. Islanninjäkälä esiintyy yleisesti koko Euroopassa vuoristoalueilla ja kasvaa myös Aasiassa. Tiettävästi islanninjäkälää ei ole varsinaisesti viljelty, vaan sitä on kerätty luonnosta. Suomessa esiintyvistä jäkälälajeista islanninjäkälällä on paras ravinoarvo.

Vaikuttavat aineet

Tehoaineet: Happamia karvasaineita, kuten ketraari- fumaariprotoketraari- ja likesteriinihappo limaa muodostavia polysakkarideja kuten likeniini ja isolikeniini. Viimeksi mainitut ehkäisevät syöpäkasvainten kasvua.

Islanninjäkälän sisältämä protoketraarihappo edistää liman ja yskösten irtoamista ja kiihdyttää maharauhastentoimintaa, sillä katkeranmakuiset jäkälähapot lisäävät ruokahalua. Sama happo lisää myös vatsan pehmeyttä, toisaalta pieninä määrinä hillitsee oksentamista. Islanninjäkälän hapoilla on antibioottisia ja desinfioivia, bakteereita tappavia vaikutuksia.

Vaikutus ja käyttö

Islanninjäkälää on käytetty rohdoskasvina maha- ja suolistovaivoihin, ruokahalun puutteeseen ja ylempien hengitysteiden tulehduksiin lievittämään yskänärsytystä sekä irrottamaan limaa. Islanninjäkälän avulla on hoidettu myös tulehduksia ja limakalvojen ärsytyksiä.

Islanninjäkälässä on yli puolet ravinnoksi kelpaavaa jäkälätärkkelystä eli likeniiniä, jäkälähappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä runsaiten maakasveista jodia. Karvasaineita on hävitety soodalla tai tuhkavedessä liottamalla. Jälälästä (ensin liottamalla pari päivää) tehtyä jauhoa on käytetty leipään ja pannukakkuihin.

Tee: rkl kuivattua ja muserrettua jäkälää sekoitetaan 2 lasilliseen vettä, kuumennetaan kiehuvaksi, jäähdytetään ja juodaan päivän mittaan ½ tuntia ennen ateriaa.

Käytössä huomioitavaa

Alle 2-vuotiaille ei saa antaa islanninjäkälärohtoja, vanhemmille lapsille ja yli 65-vuotiaille mietoja valmisteita ja vahvuutta lisätää tarpeen vaatiessa. Jäkäliin mahdollisesti kertyvien myrkkyjen vuoksi ei rohdosjäkäliä kannata kerätä vilkasliikenteisten teiden tai teollisuuslaitosten lähettyviltä.

Lisätietoa

Yrtit.net: http://www.yrtit.net/islanninjakala/

Lähteet

1. Elisabeth Hoppe, Suuri yrttikirja, Tammi, Tanska 1983

2. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint kirjat, Singapore, 1992

3. Michael Castleman, Terveyskasvit, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 2000

4.Toivo Rautavaara, Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY, Porvoo, 1983

5. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Karisto Oy, Hämeenlinna, 2004

6. Yrjö Mäkinen, Paula Hakala, Jukka Vauras, Riitta Vauras, Kauppayrtit Oy Edita Ab, Helsinki, 1996

7. Richard Mabey, Nykyajan kasviparantaja, Kustannusosakeyhtiö Otava, Honkong, 1990

8. Mattias Tolvanen, Luonnonlääkeopas itsehoidosta kiinnostuneille, WSOY, Juva, 1994

9. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint, Helsinki 1993