Ero sivun ”Kuusenkerkkä” versioiden välillä
| (5 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Ainesosalomake | {{Ainesosalomake | ||
| + | |kuva=Kuusenkerkkä kuva 3.JPG | ||
| + | |kuvateksti=Kuusenkerkkä | ||
|pointti=Kuusenkerkkiä käytetään luonnonlääkinnässä mm. reumaattisiin ja hengitystievaivoihin. Kuusenkerkistä teet myös virkistävän keväisen kuohujuoman helposti! | |pointti=Kuusenkerkkiä käytetään luonnonlääkinnässä mm. reumaattisiin ja hengitystievaivoihin. Kuusenkerkistä teet myös virkistävän keväisen kuohujuoman helposti! | ||
|info1=Kuusiin kuuluu n. 40 lajia, jotka kasvavat pohjoisen pallonpuoliskon viileillä alueilla. Luontaisesti kuusta kasvaa Keski- ja Pohjois-Euroopan ylängöillä, Suomessa kuusta esiintyy Enontekiön ja Inarin lappiin asti. Kuusen hyödyllisyys rohtona on tunnettu jo vuosituhansia. Lääkinnässä on käytetty palsamia, tärpättiöljyä, neulasöljyä, neulasuutetta, hartsia, siemenöljyä ja kuusen kerkkiä. Kuusenkerkät ovat kuusen kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia, jotka ovat parhaimmillaan keväästä alkukesään. | |info1=Kuusiin kuuluu n. 40 lajia, jotka kasvavat pohjoisen pallonpuoliskon viileillä alueilla. Luontaisesti kuusta kasvaa Keski- ja Pohjois-Euroopan ylängöillä, Suomessa kuusta esiintyy Enontekiön ja Inarin lappiin asti. Kuusen hyödyllisyys rohtona on tunnettu jo vuosituhansia. Lääkinnässä on käytetty palsamia, tärpättiöljyä, neulasöljyä, neulasuutetta, hartsia, siemenöljyä ja kuusen kerkkiä. Kuusenkerkät ovat kuusen kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia, jotka ovat parhaimmillaan keväästä alkukesään. | ||
Kuusen nuoria vuosikasvaimia eli kerkkiä on käytetty kuusenkerkkäsiirapin valmistukseen. Vuosikasvaimet kannattaa kerätä ylitiheistä puista ja mielellään niiden tuuheista alaoksista, keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Kerkistä ja havuista voi valmistaa teetä, tinktuuraa, siirappia ja hunajauutetta sekä kuusenhavukylpyjä. | Kuusen nuoria vuosikasvaimia eli kerkkiä on käytetty kuusenkerkkäsiirapin valmistukseen. Vuosikasvaimet kannattaa kerätä ylitiheistä puista ja mielellään niiden tuuheista alaoksista, keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Kerkistä ja havuista voi valmistaa teetä, tinktuuraa, siirappia ja hunajauutetta sekä kuusenhavukylpyjä. | ||
| − | |info2=Kerkät sisältävät antioksidanttisesti vaikuttavia flavonoideja, kalsiumia, | + | |info2=Kerkät sisältävät antioksidanttisesti vaikuttavia flavonoideja, kalsiumia, magnesiumia, C-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta ja kaliumia. |
| − | |info3=Kuusenkerkistä valmistettua siirappia käytetään perinteisesti yskänlääkkeenä sekä | + | |info3=Kuusenkerkistä valmistettua siirappia käytetään perinteisesti yskänlääkkeenä sekä keuhkoputkentulehduksen hoidossa. Kerkistä voidaan keittää teetä tai puristaa mehua, joita käytetään höyryhengityksessä sekä virkistävänä kylpynä. Rohtona 1-2 tl 2-4krt päivässä, kylpyihin 1l havuja 8 litraan vettä. Rohdot auttavat särkyihin, vatsavaivoihin ja reumaoireisiin, ja haihtuvat eteeriset öljyt irrottavat limaa ja lievittävät tulehduksia. |
| − | Kerkät auttavat kevätväsymykseen, | + | Kerkät auttavat kevätväsymykseen, puutteelliseen aineenvaihduntaan, vatsan liikahappoisuuteen ja muihin vatsavaivoihin. |
| − | + | ||
|info5=http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuusenkerkat-ovat-parhaimmillaan/ | |info5=http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuusenkerkat-ovat-parhaimmillaan/ | ||
Nykyinen versio 2. toukokuuta 2022 kello 09.17
Yleistä tietoa
Kuusiin kuuluu n. 40 lajia, jotka kasvavat pohjoisen pallonpuoliskon viileillä alueilla. Luontaisesti kuusta kasvaa Keski- ja Pohjois-Euroopan ylängöillä, Suomessa kuusta esiintyy Enontekiön ja Inarin lappiin asti. Kuusen hyödyllisyys rohtona on tunnettu jo vuosituhansia. Lääkinnässä on käytetty palsamia, tärpättiöljyä, neulasöljyä, neulasuutetta, hartsia, siemenöljyä ja kuusen kerkkiä. Kuusenkerkät ovat kuusen kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia, jotka ovat parhaimmillaan keväästä alkukesään.
Kuusen nuoria vuosikasvaimia eli kerkkiä on käytetty kuusenkerkkäsiirapin valmistukseen. Vuosikasvaimet kannattaa kerätä ylitiheistä puista ja mielellään niiden tuuheista alaoksista, keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Kerkistä ja havuista voi valmistaa teetä, tinktuuraa, siirappia ja hunajauutetta sekä kuusenhavukylpyjä.
Kuusenkerkkä
Pointti
Kuusenkerkkiä käytetään luonnonlääkinnässä mm. reumaattisiin ja hengitystievaivoihin. Kuusenkerkistä teet myös virkistävän keväisen kuohujuoman helposti!
Vaikuttavat aineet
Kerkät sisältävät antioksidanttisesti vaikuttavia flavonoideja, kalsiumia, magnesiumia, C-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta ja kaliumia.
Vaikutus ja käyttö
Kuusenkerkistä valmistettua siirappia käytetään perinteisesti yskänlääkkeenä sekä keuhkoputkentulehduksen hoidossa. Kerkistä voidaan keittää teetä tai puristaa mehua, joita käytetään höyryhengityksessä sekä virkistävänä kylpynä. Rohtona 1-2 tl 2-4krt päivässä, kylpyihin 1l havuja 8 litraan vettä. Rohdot auttavat särkyihin, vatsavaivoihin ja reumaoireisiin, ja haihtuvat eteeriset öljyt irrottavat limaa ja lievittävät tulehduksia.
Kerkät auttavat kevätväsymykseen, puutteelliseen aineenvaihduntaan, vatsan liikahappoisuuteen ja muihin vatsavaivoihin.
Käytössä huomioitavaa
Lisätietoa
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuusenkerkat-ovat-parhaimmillaan/
Luonnosta sinulle: http://www.arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/ruokaohjeet/yrttiruokaohjeita+kotitalouksille/kuusenkerkka/
Yle.fi/akuutti: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/04/kuusenkerkka-luonto-lautaselle
Lähteet
1. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Karisto Oy, Hämeenlinna, 2004
2. Vihreä apteekki, Marie-Louise Eklöf, Minerva, Helsinki/Jyväskylä 2008
3. Michael Castleman, Terveyskasvit, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, 2000
4. Toivo Rautavaara, Terveysteetä luonnonkasveista, WSOY, Helsinki, 1982