Ero sivun ”Kumina” versioiden välillä

Nykyinen versio 28. marraskuuta 2014 kello 10.11

Yleistä tietoa

Kumina, Carum carvi,oli arvostettu mauste faaraoiden ajan Egyptissä. Ebersin Papyruksessa - yhdessä maailman vanhimmista säilyneistä lääketieteellisistä kirjoituksista - suositeltiin kuminaa ruoansuolatusvaivoihin n. 1500 eKr.

Kumina on kaksivuotinen tai kerran kukkiva kolmivuotinen sarjakukkaiskasvi, jota kasvaa luonnonvaraisena koko Suomessa. Se on erittäin vanha hyötykasvi, jota on viljelty jo viiden vuosituhannen ajan. Kun sitä viljellään kotipuutarhassa, kylvöväli on 20-30 cm: rivivälein. Kumina kukkii ja tuottaa siemeniä vasta seuraavana kesänä.

Rohtona käytetään siemeniä, lehtiä ja juurta.

Kuminan siemeniä

Pointti

Kuminan siemenet auttavat tukalaan ylensyöneeseen oloon niin ihmisten kuin eläintenkin koliikkiin sekä ilmavaivoihin. Kansanlääkinnässä kuminaa on käytetty kuukautisten käynnistämiseen sekä kuukautiskipuihin kautta aikojen.

Vaikuttavat aineet

Kuminan siemenissä on haihtuvaa öljyä, jossa on mm. karvonia, dihydrokarvonia, limoneenia, karveolia ja dihydrokarveolia. Lisäksi siinä on rasvaöljyä, jossa on oleiini-, linoli- petroseliini- ja palmiinihappoja.

Vaikutus ja käyttö

Kumina estää mikrobien kasvua, lisäksi kumina öljyllä on sienten kasvua estäviä ominaisuuksia.

Eteeristä öljyä on käytetty ulkoisesti hierontavoiteissa ja suuvesissä sekä perunan itämistä estävänä aineena.

Kuminan siemeniä käytetään mausteena ja alkoholijuomissa.

Kuminan arvellaan lisäävän rintamaidon eritystä, joten tee sopii imettäville äideille.

Annostus: Yrttikeitteenä 1-2 tl (1g) 3-4 krt päivässä Kuminaöljyä nautitaan 3-4 tippaa päivässä, haitallisten sivuvaikutusten välttämiseksi yksittäisannos ei saa ylittää 0,15 g (4 tippaa)

Vatsalle hyvä keite: 10 g kuminoita, 5g siankärsämön lehtiä ja 15g kaurahiutaleita litraan vettä, keitetään 10 min, lusikallinen 5 krt päivässä

Käytössä huomioitavaa

Kuminaöljy on niin voimakasta, että sitä ei saa missään tapauksessa käyttää ulkoisesti kuin laimennettuna. Kuminan eteerinen öljy voi aiheuttaa maksavaurioita suurina määrinä nautittuna, joten sitä ei suositella itsehoitoon. Raskaana olevien naisten on varmuuden vuoksi vältettävä kuminan käyttöä.

Lisätietoa

Lajituntemuksen oppimisympäristö kumina: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=4066

Luontoportti kumina: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kumina

Lähteet

1. Castleman M. Terveyskasvit, Otava 1999

2. Holm Y., Hiltunen R. Lääkkeitä luonnosta, Palmenia kustannus, 2003 Tammer-Paino Oy

3. Piippo S. Luonnon lääkeyrtit 3, Tammi 2004

4. Raipala-Cormier Virpi, Luontoäidin kotiapteekki, WSOY 1997

5. Rautavaara T., Miten luonto parantaa, WSOY 1980

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{Ainesosalomake
 |kuva=Kumina.jpg
+|kuvateksti=Kuminan siemeniä
 |pointti=Kuminan siemenet auttavat tukalaan ylensyöneeseen oloon niin ihmisten kuin eläintenkin koliikkiin sekä ilmavaivoihin. Kansanlääkinnässä kuminaa on käytetty kuukautisten käynnistämiseen sekä kuukautiskipuihin kautta aikojen.
-|info1=Kumina, Carum carvi,oli arvostettu mauste faaraoiden ajan Egyptissä. Ebersin Papyruksessa - yhdessä maailman vanhimmista säilyneistä lääketieteellisistä kirjoituksista - suositeltiin kuminaa ruoansuolatusvaivoihin n. 1500 eKr.
+|info1=Kumina, ''Carum carvi'',oli arvostettu mauste faaraoiden ajan Egyptissä. Ebersin Papyruksessa - yhdessä maailman vanhimmista säilyneistä lääketieteellisistä kirjoituksista - suositeltiin kuminaa ruoansuolatusvaivoihin n. 1500 eKr.
 Kumina on kaksivuotinen tai kerran kukkiva kolmivuotinen sarjakukkaiskasvi, jota kasvaa luonnonvaraisena koko Suomessa. Se on erittäin vanha hyötykasvi, jota on viljelty jo viiden vuosituhannen ajan. Kun sitä viljellään kotipuutarhassa, kylvöväli on 20-30 cm: rivivälein. Kumina kukkii ja tuottaa siemeniä vasta seuraavana kesänä.