Ero sivun ”Salvia” versioiden välillä

Versio 27. marraskuuta 2014 kello 08.48 (näytä wikiteksti) YHolm (keskustelu | muokkaukset) ← Vanhempi muutos		Versio 27. marraskuuta 2014 kello 09.33 (näytä wikiteksti) YHolm (keskustelu | muokkaukset) Uudempi muutos →
Rivi 28:		Rivi 28:
	2. Wichtl M: Teedrogen und Phytofarmaka, 4. Auflage, Salviae officinalis folium & Salviae trilobae folium, pp. 538-545. Wissenschaftliche Verlagsgesellschaft GmbH, Stuttgart 2002.		2. Wichtl M: Teedrogen und Phytofarmaka, 4. Auflage, Salviae officinalis folium & Salviae trilobae folium, pp. 538-545. Wissenschaftliche Verlagsgesellschaft GmbH, Stuttgart 2002.
−	3. European Pharmacopoia 8td edition, Sage leaf (''Salvia officinalis'') and Sage leaf, three-lobed, pp. 1373-1374. European Council, Strasbourg 2103.	+	3. European Pharmacopoia 8td edition, Sage leaf (''Salvia officinalis'') and Sage leaf, three-lobed, pp. 1373-1374, Spanish sage oil, pp. 1389-1390. European Council, Strasbourg 2103.
−		+
	}}		}}

---

Versio 27. marraskuuta 2014 kello 09.33

Yleistä tietoa

Salvia on huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) laajin suku käsittäen 700-100 lajia, jotka ovat matalia pensaita, yksi- tai monivuotisia. Salvia on levinnyt komeen vyöhykkeeseen: Keski- ja Etelä-Amerikka (. 500 lajia), Keski-Aasia ja Välimeren alue n. 250 lajilla ja Itä-Aasia n. 90 lajilla. Yleensä käytettävä kasvinosa on lehdet.

Yleisessä käytössä ovat:

- Salvia officinalis L., joka tunnetaan rohto-, ryyti- tai dalmatialaisena salviana.

- S. lavandulifolia Vahl. eli espanjalainen salvia.

- S. triloba L., kreikkalainen salvia.

- S. sclarea L. eli muskatellisalvia.

- S. miltiorrhiza Bunge eli punasalvia tai danshen/tanshen. Ks. punasalvia.

- S. hispanica L., joka tunnetaan nimellä chia. Ks. chia.

- S. divinorum Epling & Jativa eli Mazatekinsalvia.

Ryytisalvia on näistä Euroopassa laajimmalle levinnyt ja eniten käytetty laji. Sukunimi Salvia tulee latinankielisestä sanasta salvare = parantaa, pelastaa ja officinalis viittaa kasvin lääkekäyttöön (Suomen terveyskasvit). Salvia tuli tunnetuksi 800-luvulla luostaripuutarhojen myötä ja sillä lääkittiin mitä moninaisempia vaivoja. Pyhän Hildegardin mukaan se tehosi jopa kuolemaa vastaan: Cur moriatum homo cui salvia croscit in horto? eli: Miksi miehen annettiin kuolla, kun puutarhassa kerran kasvaa salviaa.

Vaikuttavat aineet

Ryytisalvia sisältää 1-2,5% eteeristä öljyä (vähintään 1,5% Ph.Eur. 8.painos). Lisäksi parkkiaineita, joiden pääkomponentti on rosmariinihappo, diterpeenirakenteisia karvasaineita (karnosoli = pikrosalviini, joka muodostuu rohdoksen kuivuessa karnosolihaposta) ja 1-3% flavonoideja. Salvian antioksidatiivisesti vaikuttavat eineet ovat fenoliglykosideja. Eteerisen öljyn pääkomponentit ovat alfa- ja beta-tujoni, jota yhteensä on 35-60%. Lisäki öljyssä on kamferia, 1,8-sineolia, borneolia ja bornyyliasetaattia.

Salvia triloba sisältää 2-3,5% (vähintään 1,8%) eteeristä öljyä. Öljyn pääkomponentti on 1,8-sineoli (n. 65%), sen lisäksi siinä on hieman tujonia (5-6%) ja loput koostuu mono- ja seskviterpeeneistä. Rohdos sisältää myös n. 5% parkkiaineita, joista suurin osa on rosmariinihappoa, n. 2% flavonoideja, diterpeenejä (karnosoli) ja triterpeenejä (ursolihappo).

Vaikutus ja käyttö

Käytössä huomioitavaa

Lähteet

1. Suomen Terveyskasvit (toim.), rohtosalvia p. 231. Valitut Palat 1982.

2. Wichtl M: Teedrogen und Phytofarmaka, 4. Auflage, Salviae officinalis folium & Salviae trilobae folium, pp. 538-545. Wissenschaftliche Verlagsgesellschaft GmbH, Stuttgart 2002.

3. European Pharmacopoia 8td edition, Sage leaf (Salvia officinalis) and Sage leaf, three-lobed, pp. 1373-1374, Spanish sage oil, pp. 1389-1390. European Council, Strasbourg 2103.