Ero sivun ”Entsyymi” versioiden välillä

Versio 13. heinäkuuta 2015 kello 05.38 (näytä wikiteksti) HMykra (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |pointti=Entsyymi; proteiini, joka kiihdyttää (katalysoi) tai ylläpitää aineenvaihduntareaktioita |info1=Entsyymit ovat tyypillisesti proteiineja, jotka toimi...)		Nykyinen versio 13. joulukuuta 2015 kello 10.05 (näytä wikiteksti) MRonkko (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 4:		Rivi 4:
	Ilman entsyymejä kemialliset reaktiot tapahtuisivat liian hitaasti soluissa, jolloin eläminen ei olisi mahdollista. Ne usein nopeuttavat reaktioita jopa vähintään tuhatkertaisiksi. Ne huolehtivat esimerkiksi eri hiilihydraattien, proteiinin ja rasvan pilkkoutumisesta elimistölle hyödynnettävään muotoon.		Ilman entsyymejä kemialliset reaktiot tapahtuisivat liian hitaasti soluissa, jolloin eläminen ei olisi mahdollista. Ne usein nopeuttavat reaktioita jopa vähintään tuhatkertaisiksi. Ne huolehtivat esimerkiksi eri hiilihydraattien, proteiinin ja rasvan pilkkoutumisesta elimistölle hyödynnettävään muotoon.
−	|info2=Ruoansulatusentsyymit (proteaasi, bromelaiini, papaiini ja peptaasi)  hajoittavat proteiinit niin että elimistö voi ne hyödyntää.	+	|info2=Ruoansulatusentsyymit (mm. proteaasi, bromelaiini, papaiini ja peptaasi)  hajoittavat proteiinit niin että elimistö voi ne hyödyntää.
	Lipaasi pilkkoo rasvoja.		Lipaasi pilkkoo rasvoja.
	Laktaasi, alfa-galaktosidaasi ja hemiselulaasi sekä amylaasi, sellulaasi, invertaasi ja maltaasi huolehtivat hiilihydraattien pilkkoutumisesta.		Laktaasi, alfa-galaktosidaasi ja hemiselulaasi sekä amylaasi, sellulaasi, invertaasi ja maltaasi huolehtivat hiilihydraattien pilkkoutumisesta.

---

Nykyinen versio 13. joulukuuta 2015 kello 10.05

Yleistä tietoa

Entsyymit ovat tyypillisesti proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden kiihdyttäjinä, katalyytteina. Jo pieninä pitoisuuksina se pystyvät mahdollistamaan, nopeuttamaan tai säätelemään kemiallisia reaktioita.

Ilman entsyymejä kemialliset reaktiot tapahtuisivat liian hitaasti soluissa, jolloin eläminen ei olisi mahdollista. Ne usein nopeuttavat reaktioita jopa vähintään tuhatkertaisiksi. Ne huolehtivat esimerkiksi eri hiilihydraattien, proteiinin ja rasvan pilkkoutumisesta elimistölle hyödynnettävään muotoon.

Vaikuttavat aineet

Ruoansulatusentsyymit (mm. proteaasi, bromelaiini, papaiini ja peptaasi) hajoittavat proteiinit niin että elimistö voi ne hyödyntää. Lipaasi pilkkoo rasvoja. Laktaasi, alfa-galaktosidaasi ja hemiselulaasi sekä amylaasi, sellulaasi, invertaasi ja maltaasi huolehtivat hiilihydraattien pilkkoutumisesta.

Vaikutus ja käyttö

Entsyymejä käytetään usein ruuansulatus- ja vatsaongelmiin, sillä usein entsyymien puutos aiheuttaa vatsakramppeja, turvotusta ja kaasua. Entsyymivalmisteilla pyritään tukemaan kehon omia prosesseja ja täten saavuttaa elimistön ruoansulatusjärjestelmän vaatima entsyymitaso.

Eläinperäisen lipaasin teho heikkenee mahahappojen vaikutuksesta, toisin kuin kasviperäisen teho ei heikkene.

Hiilihydraatteja pilkkovat entsyymit pilkkovat myös sellaisia hiilihydraatteja jotka usein aiheuttavat ruoansulatusoireita; mm maidon sisältämä laktoosi, kotimaisen viljan tärkkelys, ja kasvisten vaikeasti hajoava sokeri.

Käytössä huomioitavaa

Lisätietoa

Ruoansulatus, entsyymien toiminta videolla: http://oppiminen.yle.fi/ihminen/elimet/ruoansulatus

Lähteet

1. http://fi.wikipedia.org/wiki/Entsyymi

2. Peltosaari Leena, Ravitsemustieto, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2002

3. Max von Zchantz, Raimo Hiltunen Farmakognosia, Yliopistopaino Helsinki 1988

4. https://luontaistuntijat.fi/content/entsyymit-%E2%80%93-avain-toimivaan-ruoansulatukseen

5. http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/entsyymit1/2/