Ero sivun ”Persilja” versioiden välillä
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
|kuvateksti=Persilja | |kuvateksti=Persilja | ||
|pointti=Tuoretta persiljaa pureskelemalla voidaan raikastaa pahanhajuista hengitystä. Tuoretta persiljamehua, juurikeitettä ja sitruunamehua on käytetty häivyttämään pisamia ja muita pigmenttikertymiä iholta. | |pointti=Tuoretta persiljaa pureskelemalla voidaan raikastaa pahanhajuista hengitystä. Tuoretta persiljamehua, juurikeitettä ja sitruunamehua on käytetty häivyttämään pisamia ja muita pigmenttikertymiä iholta. | ||
| − | |info1=Persilja, Petroselinum crispum, on kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi, joka luonnonvaraisena kasvaa Kaakkois-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Kasvi on joskus jopa 50 cm korkea kalju putkikasvi, jolla vahva paalujuuri. Aluslehdet ovat kolmiomaiset, lehdykät hammaslaitaiset ja sileät tai kähärät. Varsilehdet ovat kolmiliuskaiset, kukat keltaiset. Suomessa persilja usein yksivuotinen, jolloin se ei kuki. Persilja on eniten viljelty yrttimauste Suomessa. | + | |info1=Persilja, ''Petroselinum crispum'', on kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi, joka luonnonvaraisena kasvaa Kaakkois-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Kasvi on joskus jopa 50 cm korkea kalju putkikasvi, jolla vahva paalujuuri. Aluslehdet ovat kolmiomaiset, lehdykät hammaslaitaiset ja sileät tai kähärät. Varsilehdet ovat kolmiliuskaiset, kukat keltaiset. Suomessa persilja usein yksivuotinen, jolloin se ei kuki. Persilja on eniten viljelty yrttimauste Suomessa. |
Jo antiikin aikana persiljaan liitettiin paljon uskomuksia, mm. runoilijat pitivät mielellään persiljaseppelettä päässään, sillä se sai heidän mielestään aivot toimimaan ja luovuuden liikkeelle. | Jo antiikin aikana persiljaan liitettiin paljon uskomuksia, mm. runoilijat pitivät mielellään persiljaseppelettä päässään, sillä se sai heidän mielestään aivot toimimaan ja luovuuden liikkeelle. | ||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
| − | Fineli, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, persilja: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=333&lang=fi | + | Fineli, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, persilja: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=333&lang=fi |
|info6=1. Holm Y., Hiltunen R. Lääkkeitä luonnosta, Palmenia kustannus,2003 Tammer-Paino Oy | |info6=1. Holm Y., Hiltunen R. Lääkkeitä luonnosta, Palmenia kustannus,2003 Tammer-Paino Oy | ||
Nykyinen versio 5. joulukuuta 2014 kello 10.45
Yleistä tietoa
Persilja, Petroselinum crispum, on kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi, joka luonnonvaraisena kasvaa Kaakkois-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Kasvi on joskus jopa 50 cm korkea kalju putkikasvi, jolla vahva paalujuuri. Aluslehdet ovat kolmiomaiset, lehdykät hammaslaitaiset ja sileät tai kähärät. Varsilehdet ovat kolmiliuskaiset, kukat keltaiset. Suomessa persilja usein yksivuotinen, jolloin se ei kuki. Persilja on eniten viljelty yrttimauste Suomessa.
Jo antiikin aikana persiljaan liitettiin paljon uskomuksia, mm. runoilijat pitivät mielellään persiljaseppelettä päässään, sillä se sai heidän mielestään aivot toimimaan ja luovuuden liikkeelle.
Kansanlääkinnässä persiljaa on käytetty virtsatietulehduksiin, lisäämään maidoneritystä, sekä kuukautisia ja sukuviettiä edistävänä lääkkeenä.
Persilja
Pointti
Tuoretta persiljaa pureskelemalla voidaan raikastaa pahanhajuista hengitystä. Tuoretta persiljamehua, juurikeitettä ja sitruunamehua on käytetty häivyttämään pisamia ja muita pigmenttikertymiä iholta.
Vaikuttavat aineet
Persilja sisältää runsaasti eteeristä öljyä, joka edistää ruuansulatusta. Siinä on myös rautaa, kalsiumia, fosforia sekä runsaasti A- ja C-vitamiinia.
Vaikutus ja käyttö
Rohtona persiljasta käytetään lehtiä, siemeniä ja juurta.
Persiljan sisältämä apioli tuhoaa pieneliöitä. Tämän antiseptisen ominaisuuden vuoksi se parantaa ruokahalua, alentaa kuumetta, laajentaa verisuonia ja hidastaa hengitystä. Se myös häätää matoja ja parantaa veren virtausta ruoansulatuselimiin, kohtuun ja limakalvoihin.
Persiljan sisältämä myristisiini ja apioli lisäävät virtsaneritystä, laukaisevat sileälihaskouristuksia esim. suolistossa, verisuonissa ja edistävät kuukautisten tuloa.
Persilja on antireumaattista ja se poistaa happoaineenvaihduntatuotteita, irrottaa limaa, laskee verensokeria hieman ja verenpainetta selvästi. Se myös puhdistaa elimistöä, etenkin virtsateitä ja sen vuoksi myös esim. ihoa. Lisäksi se liuottaa mm. virtsakiviä.
Persiljaa teenä nautittavaksi annostellaan 1g 2-3 kertaa päivässä
Käytössä huomioitavaa
Persilja voi voimistaa MAOI-lääkitystä. Persiljan hedelmiä ei tule käyttää lainkaan. Persiljaa ei tulisi käyttää raskauden aikana tai jos kärsii tulehduksellisista munuaissairauksista. Persiljaöljy ja –uutteet voivat ärsyttää mahasuolikanavan limakalvoja. Öljytislettä saa käyttää vain lääkärin valvonnassa. Erittäin suuret määrät eteeristä öljyä tai persiljanlehtiä voivat aiheuttaa keskenmenon, hermotulehduksen, sydämen rasvoittumista ja verenvuotoa ruoansulatuselimissä. Normaalissa käytössä näitä vaikutuksia ei tarvitse pelätä.
Lisätietoa
Lajituntemuksen oppimisympäristö kähäräpersilja: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=5518&haku=persilja&page=1&global=&bundle=5336&pcat=4
Hyötykasviyhdistys, persilja: http://www.hyotykasviyhdistys.fi/tuote&kasvilajinid=178
Fineli, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, persilja: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=333&lang=fi
Lähteet
1. Holm Y., Hiltunen R. Lääkkeitä luonnosta, Palmenia kustannus,2003 Tammer-Paino Oy
2. Piippo S. Luonnon lääkeyrtit 4, Tammi 2004
3. Hiltunen R., Holm Y., Huovinen K., Kari O., Lahdelma L., Vitamiinien, kivennäisaineiden, luonnonlääkkeiden parantavat voimat, Valitut Palat 2001
4. Raipala-Cormier Virpi, Luontoäidin kotiapteekki, WSOY 1997
5. Rautavaara T., Miten luonto parantaa, WSOY 1980