Ero sivun ”Islanninjäkälä” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |info1=Nimi islanninjäkälä tulee siitä, että sitä on kauan käytetty lääkkeenä Islannissa . Etenkin nälkävuosina ja asumattomilla seuduilla islanninjäk...) |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
|info1=Nimi islanninjäkälä tulee siitä, että sitä on kauan käytetty lääkkeenä Islannissa . Etenkin nälkävuosina ja asumattomilla seuduilla islanninjäkälää on laajalti käytetty ruoaksi | |info1=Nimi islanninjäkälä tulee siitä, että sitä on kauan käytetty lääkkeenä Islannissa . Etenkin nälkävuosina ja asumattomilla seuduilla islanninjäkälää on laajalti käytetty ruoaksi | ||
| − | Islanninjäkälä on levästä ja sienestä muodostunut ruskea tai sekovartinen kasvi. Levä ja sieni elävät islanninjäkälässä symbioosissa. Islanninjäkälä on 5-10 cm korkea, usein vaalealaikkuinen, yläpinnaltaan tummanruskea ja alapinnaltaan vaaleampi. Islanninjäkälä esiintyy yleisesti koko Euroopassa vuoristoalueilla | + | Islanninjäkälä (Cetraria islandica) on levästä ja sienestä muodostunut harmaan ruskea tai vihertävä sekovartinen kasvi. Levä ja sieni elävät islanninjäkälässä symbioosissa. Islanninjäkälä on 5-10 cm korkea, usein vaalealaikkuinen, yläpinnaltaan tummanruskea ja alapinnaltaan vaaleampi. Islanninjäkälä esiintyy yleisesti koko Euroopassa vuoristoalueilla ja kasvaa myös Aasiassa. Tiettävästi islanninjäkälää ei ole varsinaisesti viljelty, vaan sitä on kerätty luonnosta. |
| − | |info2= | + | |info2=Tehoaineet: Happamia karvasaineita, kuten ketraari- fumaariprotoketraari- ja likesteriinihappo limaa muodostavia polysakkarideja kuten likeniini ja isolikeniini. |
| + | Islanninjäkälän hapoilla on antibioottisia ja bakteereita tappavia vaikutuksia. | ||
| + | |info3=Islanninjäkälää on käytetty rohdoskasvina maha- ja suolistovaivoihin, ruokahalun puutteeseen ja ylempien hengitysteiden tulehduksiin lievittämään yskänärsytystä sekä irrottamaan limaa. Islanninjäkälän avulla on hoidettu myös tulehduksia ja limakalvojen ärsytyksiä. | ||
| + | |||
| + | Islanninjäkälässä on yli puolet ravinnoksi kelpaavaa jäkälätärkkelystä eli likeniiniä, jäkälähappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä runsaiten maakasveista jodia. Karvasaineita on hävitety soodalla tai tuhkavedessä liottamalla. Jälälästä (ensin liottamalla pari päivää) tehtyä jauhoa on käytetty leipään ja pannukakkuihin. | ||
|info6=1.Richard Mabey, Nykyajan kasviparantaja, Kustannusosakeyhtiö Otava, Honkong, 1990 | |info6=1.Richard Mabey, Nykyajan kasviparantaja, Kustannusosakeyhtiö Otava, Honkong, 1990 | ||
| + | |||
| + | 2. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint kirjat, Singapore, 1992 | ||
}} | }} | ||
Versio 9. kesäkuuta 2015 kello 17.05
Yleistä tietoa
Nimi islanninjäkälä tulee siitä, että sitä on kauan käytetty lääkkeenä Islannissa . Etenkin nälkävuosina ja asumattomilla seuduilla islanninjäkälää on laajalti käytetty ruoaksi
Islanninjäkälä (Cetraria islandica) on levästä ja sienestä muodostunut harmaan ruskea tai vihertävä sekovartinen kasvi. Levä ja sieni elävät islanninjäkälässä symbioosissa. Islanninjäkälä on 5-10 cm korkea, usein vaalealaikkuinen, yläpinnaltaan tummanruskea ja alapinnaltaan vaaleampi. Islanninjäkälä esiintyy yleisesti koko Euroopassa vuoristoalueilla ja kasvaa myös Aasiassa. Tiettävästi islanninjäkälää ei ole varsinaisesti viljelty, vaan sitä on kerätty luonnosta.Vaikuttavat aineet
Tehoaineet: Happamia karvasaineita, kuten ketraari- fumaariprotoketraari- ja likesteriinihappo limaa muodostavia polysakkarideja kuten likeniini ja isolikeniini. Islanninjäkälän hapoilla on antibioottisia ja bakteereita tappavia vaikutuksia.
Vaikutus ja käyttö
Islanninjäkälää on käytetty rohdoskasvina maha- ja suolistovaivoihin, ruokahalun puutteeseen ja ylempien hengitysteiden tulehduksiin lievittämään yskänärsytystä sekä irrottamaan limaa. Islanninjäkälän avulla on hoidettu myös tulehduksia ja limakalvojen ärsytyksiä.
Islanninjäkälässä on yli puolet ravinnoksi kelpaavaa jäkälätärkkelystä eli likeniiniä, jäkälähappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä runsaiten maakasveista jodia. Karvasaineita on hävitety soodalla tai tuhkavedessä liottamalla. Jälälästä (ensin liottamalla pari päivää) tehtyä jauhoa on käytetty leipään ja pannukakkuihin.
Käytössä huomioitavaa
Lähteet
1.Richard Mabey, Nykyajan kasviparantaja, Kustannusosakeyhtiö Otava, Honkong, 1990
2. Miriam Polunin & Christopher Robbins, Luonnon suuri apteekki, Sanomaprint kirjat, Singapore, 1992