Ero sivun ”Pellava” versioiden välillä
Rivi 25: | Rivi 25: | ||
Kun ruokavalioon lisätään pellavansiemenöljyä, se nostaa alfalinoleenihapon määrää veressä ja jonkin ajan kuluttua myös muiden suotuisten rasvahappojen (EPAn, DPAn ja DHAn) määrä kohoaa. Pellavansiemenen sisältämät rasvahapot vaikuttavat suotuisasti verenpaineeseen ja verihiutaleiden kasaantumiseen ja tätä kautta vähentävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin sekä parahtavat seerumin kolesteroliarvoja. Ne ovat tärkeitä myös hermostolle. Nauttimalla yksi ruokalusikallinen pellavansiemenöljyä päivässä saadaan ravitsemussuositusten mukainen määrä alfalinoleenihappoa. | Kun ruokavalioon lisätään pellavansiemenöljyä, se nostaa alfalinoleenihapon määrää veressä ja jonkin ajan kuluttua myös muiden suotuisten rasvahappojen (EPAn, DPAn ja DHAn) määrä kohoaa. Pellavansiemenen sisältämät rasvahapot vaikuttavat suotuisasti verenpaineeseen ja verihiutaleiden kasaantumiseen ja tätä kautta vähentävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin sekä parahtavat seerumin kolesteroliarvoja. Ne ovat tärkeitä myös hermostolle. Nauttimalla yksi ruokalusikallinen pellavansiemenöljyä päivässä saadaan ravitsemussuositusten mukainen määrä alfalinoleenihappoa. | ||
+ | |info4=Pellavansiemenet sisältävät luontaisesti syanogeenistä glykosidiä, linamariinia. Linamariini hajoaa ruoansulatuksessa, jolloin siitä vapautuu syaanivetyhappoa eli syanidia. Kirjallisuudessa ei kuitenkaan ole raportoitu pellavansiementen tai -rouheen aiheuttavan syanidimyrkytyksiä. Pellavan linamariinin pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole tietoa ja sen mahdolliset haittavaikutukset ovat todennäköisesti vain välittömiä. Linamariini imeytyy helpommin pellavansiemenrouheesta kuin kokonaisista siemenistä. Myrkyllisen syanidin vapautuminen on kuitenkin niin hidasta, että pitoisuudet elimistössä eivät kohoa vaaralliselle tasolle ellei rouhetta syödä hyvin suuria kerta-annoksia. Myös kuumennus vähentää syaanivedyn muodostumista tai estää sen kokonaan paahdetuissa pellavatuotteissa. | ||
+ | |||
+ | Pellavalla kuten myös joillakin muilla öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän raskasmetalleja, etenkin kadmiumia. Tästä syystä Evira on antanut turvallisen käytön ohjeet koskien öljykasvien siemeniä (ml. pellavansiemenet ja pellavarouhe):Suosituksen mukaan aikuisten tulisi käyttää päivässä enintään 2 rkl (n. 15 g) pellavan- tai muiden öljykasvien siemeniä, tuotteita vaihdellen. Lasten annos voi olla noin puolet aikuisten annoksesta (1 rkl, 6-8 g). Pellavansiemeniä sellaisenaan, rouheena tai liuotettuna ei suositella lainkaan imeväisikäisille, eikä raskaana oleville tai imettäville. | ||
+ | |||
+ | Evira katsoo, että öljysiementen nykyinen suositeltu käyttömäärä on riittävän alhainen suojelemaan kuluttajaa sekä raskasmetallien että linamariinin aiheuttamilta terveyshaitoilta. | ||
+ | |info5=Hyvinvointia Pellevasta-sivusto: http://www.hyvinvointiapellavasta.fi | ||
}} | }} |
Nykyinen versio 10. marraskuuta 2016 kello 07.49
Yleistä tietoa
Pellava (Linum usitatissimum) on ikivanha viljelykasvi, joka jo 8000 vuotta sitten tunnettiin kankaiden ja vaatteiden raakaaineena. Egyptiläiset käärivät balsamoidut vainajat pellavakääreisiin ja raamatussa on monia mainintoja pellavanviljelystä. Nyt pellava on noussut niittämään mainetta terveyskasvina. Sen funktionaaliset ominaisuudet liittyvät pellavansiemenien sisältämiin kuituihin, rasvahappoihin ja lignaaneihin. Vuoden 2011 rohdoskasviksi valittu pellava tarjoaa luonnonmukaisia ja turvallisia keinoja hoitaa ruoansulatusta, kolesteroliarvoja ja vaihdevuosivaivoja.
Tieteellinen nimi: Linum usitatissimum Heimo: Linaceae, pellavakasvit ruots. lin engl. flax Muita nimiä: Peltopellava, öljypellava ja kuitupellava Käytettävät osat: Siemenet
Pellava on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi, jolla on kauniin siniset tai valkeat kukat. Pellava kuuluu maailman vanhimpiin viljelykasveihin, jota tiedettiin viljellyn jo kivikaudella. Nykyään viljellään pääasiassa öljypellavaa. Pellavan sisältämiä kestäviä ja pitkiä kuituja käytetään tekstiilin raaka-aineena ja pellavansiemeniä rohdoksena. Pellava kuuluu Linaceaeheimoon, johon kuuluu noin 150 lajia ympäri maailmaa. Pellavan lajinimi usitatissimum merkitsee “erityisen hyödyllinen”.
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto valitsi pellavan vuoden 2011 rohdoskasviksi.Pointti
Vatsapirtelö: Vatsaa rauhoittava ja suolen toimintaa edistävä pellavapirtelö saadaan sekoittamalla 2 tl rouhetta lasilliseen vettä ja annetaan turvota 10 minuuttia. Banaani ja marjat tekevät pirtelöstä herkullisen. Ripulin hoidossa kannattaa ottaa rouhe liottamatta ja juoda runsaasti nestettä päälle. Rouhe sitoo nestettä ja rauhoittaa näin suolistoa.
Vaikuttavat aineet
Pellavansiemen sisältää 40 - 55 % öljyä. Pellavansiemenen rasvahappokoostumus on poikkeuksellinen, muihin kasviöljyihin verrattuna. Pellavan siemenöljy sisältää monityydyttymätöntä omega-3 sarjan alfalinoleenihappoa (ALA) 45 – 60 %, kun muissa kasviöljyissä alfalinoleenihapon määrä on vain muutamasta prosentista noin kymmeneen prosenttiin. Alfalinoleenihaposta muodostuu elimistössä samoja hyödyllisiä EPA- ja DHA-rasvahappoja, joihin myös kalan terveysvaikutukset perustuvat. Pellavansiemenöljy sisältää myös muita hyviä rasvahappoja kuten linolihappoa (omega-6) ja öljyhappoa (omega-9).
Pellavansiemenet sisältävät liukenematonta (2/3) ja liukoista kuitua (1/3). Liukenemattomat kuidut (selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini) edistävät suolen toimintaa. Liukoinen kuitu (musiini) puolestaan auttaa kolesterolitasojen hallinnassa laskemalla erityisesti huonoa eli LDL-kolesterolia. Kuidut suojaavat myös paksunsuolen syövältä.
Siemenissä on jopa 100-1000 kertaa lignaaneja enemmän kuin muissa ruokaaineissa. Kasvilignaanit ovat fenoliyhdisteitä, jotka suoliston bakteerit muuttavat enterodioliksi ja edelleen enterolaktoniksi. Lignaanit näyttävät tutkimusten mukaan suojaavan hormoniperäisiltä syöviltä ja sydänsairauksilta. Siemenet sisältävät arvokasta kasviproteiiniä noin 24% ja niiden aminohappokoostumus on monipuolinen. Pellavansiemenissä on lisäksi myös E- ja B-vitamiineja.
Vaikutus ja käyttö
Pellavansiementen perinteinen rohdoskäyttö on liittynyt pääasiassa ruoansulatukseen ja rouhehauteina ulkoisesti erilaisiin ihovaivoihin. Sisäisesti pellavansiemenillä on hoidettu ummetusta, mahahaavaa ja vatsakatarria. Pellavansiemenrouhehauteita ja pellavansiemenöljyä on käytetty myös haavojen, peräpukamien, palovammojen ja ihottuman hoitoon. Ruokavaliossa pellavansiemenrouhe on erinomainen luonnollsen kuidun lähde. Pellavansiementen vaikutus on miedon laksatiivinen eli ulostamista lisäävä. Pellavansiemenöljy imeytyy parhaiten elimistöön, kun se otetaan ruoan kanssa. Sen voi sekoittaa mehuun, jogurttiin, raejuustoon tai muuhun ruokaan tai juomaan.
Pellava sisältää kasviestrogeeni lignaania erittäin paljon. Pellavassa on lignaania noin 5 mg/1g, kun esimerkiksi rukiissa lignaania on vain noin 0,001 mg/1g. Pellavansiementen sisältämät lignaanit toimivat synergisesti mm. soijan isoflavonoidien kanssa ja samanaikaisella käytöllä voidaan vaikuttaa esim. vaihdevuosivaivoihin paljon tehokkaammin kuin nauttimalla vain jompaakumpaa kasviestrogeenin lähdettä yksinään.
Kun ruokavalioon lisätään pellavansiemenöljyä, se nostaa alfalinoleenihapon määrää veressä ja jonkin ajan kuluttua myös muiden suotuisten rasvahappojen (EPAn, DPAn ja DHAn) määrä kohoaa. Pellavansiemenen sisältämät rasvahapot vaikuttavat suotuisasti verenpaineeseen ja verihiutaleiden kasaantumiseen ja tätä kautta vähentävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin sekä parahtavat seerumin kolesteroliarvoja. Ne ovat tärkeitä myös hermostolle. Nauttimalla yksi ruokalusikallinen pellavansiemenöljyä päivässä saadaan ravitsemussuositusten mukainen määrä alfalinoleenihappoa.
Käytössä huomioitavaa
Pellavansiemenet sisältävät luontaisesti syanogeenistä glykosidiä, linamariinia. Linamariini hajoaa ruoansulatuksessa, jolloin siitä vapautuu syaanivetyhappoa eli syanidia. Kirjallisuudessa ei kuitenkaan ole raportoitu pellavansiementen tai -rouheen aiheuttavan syanidimyrkytyksiä. Pellavan linamariinin pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole tietoa ja sen mahdolliset haittavaikutukset ovat todennäköisesti vain välittömiä. Linamariini imeytyy helpommin pellavansiemenrouheesta kuin kokonaisista siemenistä. Myrkyllisen syanidin vapautuminen on kuitenkin niin hidasta, että pitoisuudet elimistössä eivät kohoa vaaralliselle tasolle ellei rouhetta syödä hyvin suuria kerta-annoksia. Myös kuumennus vähentää syaanivedyn muodostumista tai estää sen kokonaan paahdetuissa pellavatuotteissa.
Pellavalla kuten myös joillakin muilla öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän raskasmetalleja, etenkin kadmiumia. Tästä syystä Evira on antanut turvallisen käytön ohjeet koskien öljykasvien siemeniä (ml. pellavansiemenet ja pellavarouhe):Suosituksen mukaan aikuisten tulisi käyttää päivässä enintään 2 rkl (n. 15 g) pellavan- tai muiden öljykasvien siemeniä, tuotteita vaihdellen. Lasten annos voi olla noin puolet aikuisten annoksesta (1 rkl, 6-8 g). Pellavansiemeniä sellaisenaan, rouheena tai liuotettuna ei suositella lainkaan imeväisikäisille, eikä raskaana oleville tai imettäville.
Evira katsoo, että öljysiementen nykyinen suositeltu käyttömäärä on riittävän alhainen suojelemaan kuluttajaa sekä raskasmetallien että linamariinin aiheuttamilta terveyshaitoilta.
Lisätietoa
Hyvinvointia Pellevasta-sivusto: http://www.hyvinvointiapellavasta.fi