Ero sivun ”Senna” versioiden välillä

Versio 25. syyskuuta 2013 kello 17.15

Yleistä tietoa

Senna (Cassia senna) on noin metrin korkuinen pensas. Senna on kotoisin kuumilta ja karuilta ilmastoalueilta. Sennaa viljellään mm. Intiassa, Pakistanissa ja Egyptissä. Arabilääkärit huomasivat jo 900-luvulla, että senna vaikuttaa laksativiisesti eli ulostamista lisäävästi.

Keltaisista kukista kehittyy litteitä, paperinohuita palkoja, joissa on 6-8 siementä.

Cassia-sukuun kuuluu noin 30 trooppista lajia. Senna-sukuun noin 350 lajia. Ne ovat monivuotisia puita ja pensaita.

Rohdoksena sennasta käytetään sennan palkoja (hedelmät) ja lehdet.

Sennan palko

Pointti

Senna on tehokkaampi laksatiivi kuin yleisesti käytössä oleva laktuloosi (Britanniassa tehty tutkimus vuonna 1993 vanhusten kroonisen ummetuksen hoidosta).

Vaikuttavat aineet

Sennan lehden tulee Euroopan farmakopean mukaan sisältää 2,5% hydroksiantraseeniglykosideja, laskettuna sennosidi B:ksi. Päägylkosidit ovat sennosidi A ja B, jotka ovat kahdesta reiinimolekyylistä muodostuneita diantroniglykosideja. Niiden ohella esiintyy sennosidi C ja D, jotka muodostuvat reiinistä ja aloe-emodiinista.

Vaikutus ja käyttö

Sennanlehtiä käytetään voimakkaasti vaikuttavana laksativiina tilapäiseen ummetukseen. Senna lisää suolen rytmikästä supistelua, joka ajaa ruokamassaa eteenpäin. Vaikutus alkaa noin 10-12 tuntia sennan nauttimisen jälkeen.

Kerta-annos on 0,5 - 2g. Sennanpalkojen kerta-annos on sama, mutta vaikutus lievempi.

Käytössä huomioitavaa

Sennaa ei pitäisi käyttää raskauden, imetyksen eikä kuukautisten aikana, koska se voi aiheuttaa kohdun supustuksia. Myös peräpukamat ovat kondraindikaatio sennan käytölle. Pitkäaikaisessa käytössä senna voi aiheuttaa suolen tottumista ja virtsan värjäytymistä.

Älä käytä sennavalmistetta kerralla viikkoa pidmepään. Neuvottele lääkärin kanssa, jos käytät sennan kanssa digoksiinipohjaista sydänlääkettä.

Älä käytä sennaa, jos sinulla on suolitukos, suolistotulehdus, peräpukamia tai ripuli.

Lähteet

1. Leng-Peschlow E. Dual effect of orally administered sennosides on large intestinal transit and fluid absorption in the rat. J Pharm Pharmacol 1986;38:606–10.

2. Passmore AP, Davies KW, Flanagan PG, et al. A comparison of Agiolax and Lactulose in elderly patients with chronic constipation. Pharmacol 1993;47(suppl 1):249–52.

3. Kinnunen O, Winblad I, Koistinen P, Salokannel J. Safety and efficacy of a bulk laxative containing senna versus lactulose in the treatment of chronic constipation in geriatric patients.Pharmacol 1993;47(suppl 1):253–5.

4. Ewe K, Ueberschaer B, Press AG. Influence of senna, fibre, and fibre+senna on colonic transit in loperamide-induced constipation. Pharmacol 1993;47(suppl 1):242–8.

5. Valverde A, Hay JM, Fingerhut A, et al. Senna vs polyethylene glycol for mechanical preparation the evening before elective colonic or rectal resection: a multicenter controlled trial. French Association for Surgical Research. Arch Surg 1999;134:514–9.

6. Gruenwald J, Brendler T, Jaenicke C. PDR for Herbal Medicines. Montvale, NJ: Medical Economics, 1998, 722–4.

7. Mengs U. Reproductive toxicological investigations with sennosides. Arzneimittelforschung1986;36:1355–8.

8. Faber P, Strenge-Hesse A. Relevance of rhein excretion into breast milk. Pharmacol1988;36(suppl 1):212–20.

9. Blumenthal M, Busse WR, Goldberg A, et al. (eds). The Complete Commission E Monographs: Therapeutic Guide to Herbal Medicines. Boston, MA: Integrative Medicine Communications, 1998, 204–8.

10. Vanderperren B, Rizzo M, Angenot L, et al. Acute liver failure with renal impairment related to the abuse of senna anthraquinone glycosides. Ann Pharmacother 2005;39:1353–7.

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{Ainesosalomake
 |kuva=Senna.jpg
-|kuvateksti=Senna
+|kuvateksti=Sennan palko
+|pointti=Senna on tehokkaampi laksatiivi kuin yleisesti käytössä oleva laktuloosi (Britanniassa tehty tutkimus vuonna 1993 vanhusten kroonisen ummetuksen hoidosta).
+|info1=Senna (Cassia senna) on noin metrin korkuinen pensas. Senna on kotoisin kuumilta ja karuilta ilmastoalueilta. Sennaa viljellään mm. Intiassa, Pakistanissa ja Egyptissä. Arabilääkärit huomasivat jo 900-luvulla, että senna vaikuttaa laksativiisesti eli ulostamista lisäävästi.
+Keltaisista kukista kehittyy litteitä, paperinohuita palkoja, joissa on 6-8 siementä.
+Cassia-sukuun kuuluu noin 30 trooppista lajia. Senna-sukuun noin 350 lajia. Ne ovat monivuotisia puita ja pensaita.
+Rohdoksena sennasta käytetään sennan palkoja (hedelmät) ja lehdet.
+|info2=Sennan lehden tulee Euroopan farmakopean mukaan sisältää 2,5% hydroksiantraseeniglykosideja, laskettuna sennosidi B:ksi. Päägylkosidit ovat sennosidi A ja B, jotka ovat kahdesta reiinimolekyylistä muodostuneita diantroniglykosideja. Niiden ohella esiintyy sennosidi C ja D, jotka muodostuvat reiinistä ja aloe-emodiinista.
+|info3=Sennanlehtiä käytetään voimakkaasti vaikuttavana laksativiina tilapäiseen ummetukseen. Senna lisää suolen rytmikästä supistelua, joka ajaa ruokamassaa eteenpäin. Vaikutus alkaa noin 10-12 tuntia sennan nauttimisen jälkeen.
+Kerta-annos on 0,5 - 2g. Sennanpalkojen kerta-annos on sama, mutta vaikutus lievempi.
+|info4=Sennaa ei pitäisi käyttää raskauden, imetyksen eikä kuukautisten aikana, koska se voi aiheuttaa kohdun supustuksia. Myös peräpukamat ovat kondraindikaatio sennan käytölle. Pitkäaikaisessa käytössä senna voi aiheuttaa suolen tottumista ja virtsan värjäytymistä.
+Älä käytä sennavalmistetta kerralla viikkoa pidmepään. Neuvottele lääkärin kanssa, jos käytät sennan kanssa digoksiinipohjaista sydänlääkettä.
+Älä käytä sennaa, jos sinulla on suolitukos, suolistotulehdus, peräpukamia tai ripuli.
 |info6=1.	Leng-Peschlow E. Dual effect of orally administered sennosides on large intestinal transit and fluid absorption in the rat. J Pharm Pharmacol 1986;38:606–10.