Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ginseng

Share/Save/Bookmark
Versio hetkellä 28. elokuuta 2013 kello 07.52 – tehnyt RavintolisaAdmin (keskustelu | muokkaukset)

Yleistä tietoa

Ginsengiä on käytetty Kauko-Idässä vuosituhansia erilaisten vaivojen hoitoon ja energiaa antamaan. Kiinan, Korean ja Aasian ginsengin kasvitieteellinen nimi on Panax ginseng. Näiden sukulaislaji on Amerikan ginseng (Panax quinquefolium). Rohdoksena ginsenistä käytetään juuret.

Ginsengissä kuten muissakin kasvirohdoissa on lukuisia tunnettuja vaikuttavia yhdisteitä, joiden pitoisuudet vaihtelevat kasvupaikan ja –kausien mukaan. Ihmiset reagoivat eri tavoin eri yhdisteisiin, minkä vuoksi yhdellä kasvirohdoksella on havaittu hämmentävän monia vaikutuksia. Tieteellisesti kiinnostavaksi rohdoksen vaikutus muuttuu vasta silloin kun se voidaan havaita mahdollisimman monella eri henkilöllä samanlaisessa tutkimusasetelmassa. Tieteellisen näytön laadun ja määrän ja tulosten samankaltaisuuden mittaamisessa käytetään luokitusta seuraavalla tavalla:

Ginsengin tutkimusnäyttö: 1. Henkisen suorituskyvyn parantamisessa, tyypin 2 diabeteksessä,

2. Liikuntasuorituksen parantamisessa, pitkäaikaisessa ahtauttavassa keuhkosairaudessa, uupumuksen korjaamisessa, hyvinvoinnin tunteen vahvistamisessa, immuunipuolustuksen parantamisessa, kohonneessa verenpaineessa, vaihdevuosioireiden lievittämisessä, erektiohäiriöissä

Pointti

Korean ginseng sisältää enemmän stimuloivia ginsenosidejä, kun taas Amerikan ginseng sisältää enemmän rentouttavia ginsenosidejä.

Vaikuttavat aineet

Ginsengin vaikuttavina aineina ovat saponiinit eli ginsenosidit (panaksosidit). Tyypillisesti ginseng standardoidaan ginsenosidien mukaan. Käytetty vahvuus on ollut tutkimuksissa käytetyissä ginseng-valmisteissa 4% tai 7% ginsenosidejä.

Vaikutus ja käyttö

Ginsengin ginsenosidejä on käytetty adaptogeeninä parantamaan oppimiskykyä ja lisäämään jaksamista ja suorituskykyä. Ginseng toimii myös sedatiivisena eli rauhoittavana ja se osallistuu sokeritason säätelyyn. Aasian ginseng soveltuu paremmin henkilöille, joilla on matala verenpaine, jotka harrastavat urheilua tai liikuntaa ja jotka uupuvat helposti tai tekevät stressaavaa työtä.

100-200mg standardoitua valmistetta päivässä (4% ginsenosidejä) yhdessä tai kahdessa osassa annosteltuna, tämä vastaa 2,5-5 g kuivattua rohdosta. Ginsengiä suositellaan käyttämään kolmen viikon jaksoissa ja tämän jälkeen pidetään kahden viikon tauko. Seuraavan kuurin voi aloittaa heti tauon jälkeen.

Ginseng parantaa diabeettikkojen tilaa insuliinin tuotannon säätelyn kautta. Ginseng näyttää myös alentavan kokonaiskolesterolia nostaen samanaikaisesti hyvänlaatuista HDL-kolesterolia .

Käytössä huomioitavaa

Ginseng on hyvin siedetty. Saattaa aiheuttaa allergisia reaktioita Araliaceae-suvun kasveilla herkille.

Pitkässä käytössä ginsengin on havaittu aiheuttavan joillekin iho-oireita, ihon kutiamista, ripulointia, kurkun ärtyisyyttä, ruokahalun heikkenemistä, ärtyisyyttä ja unettomuutta. Ginsengillä saattaa olla estrogeenin kaltaisia vaikutuksia. Muina oireina voivat olla rintoja arkuus ja vuodot vaihdevuosien aikana.

Ginsengiä ei suositella käytettäväksi raskauden tai imettämisen aikana, vaikkakaan tieteellistä näyttöä kiellolle ei ole olemassa.

Ginsengiä ei suositella käytettäväksi verenohennuslääkkeiden eikä verenhyytymistekijöihin vaikuttavien lääkkeiden kanssa. Ginseng vaikuttaa verensokerin säätelyyn voimakkaimmin diabeetikoilla, joten heidän tulee käyttää ginsengiä varoen ja keskustella käytön aloittamisesta lääkärin kanssa. Mielialalääkkeiden käytön yhteydessä ginsengin on havaittu aiheuttavan joillekin päänsärkyä, vapinaa, maniaa ja unettomuutta. Ginseng saattaa vähentää opiaattien kipua lievittävää vaikutusta.


Lähteet

[1]) [2]) [3])

[4])
  1. Hiai S, et al. Stimulation of Pituitary-Adrenocortical System by Ginseng Saponin. Endocrinol Jpn. 1979;26(6):661-65.
  2. Ellis JM, Reddy P. Effects of Panax ginseng on Quality of Life. Ann Pharmacother. Mar2002;36(3):375–379.
  3. Ng TB, et al. Hypoglycemic Constituents of Panax Ginseng. Gen Pharmacol. 1985;16(6):549-52.
  4. Chen X. Cardiovascular Protection by Ginsenosides and Their Nitric Oxide Releasing Action. Clin Exp Pharmacol Physiol. 1996;23(8):728-32