Loikkaa: valikkoon, hakuun

Neidonhiuspuu

Share/Save/Bookmark
Versio hetkellä 26. syyskuuta 2013 kello 17.47 – tehnyt MRonkko (keskustelu | muokkaukset)

Yleistä tietoa

Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba) on maailman vanhimpia säilyneitä puulajeja. Se on yli 200 miljoona vuotta vanha elävä fossiili. Neidonhiuspuu kiinnostavuus kasvilääkinnässä perustuu sen kykyyn estää verihyytymien muodostumista, verisuonten vahvistamista ja verenkierron parantamista.
Neidonhiuspuu

Neidonhiuspuu

Pointti

Neidonhiuspuu on yksi tutkituimmista ja suosituimmista rohdoskasveista. Neidonhiuspuu vaikuttaa myönteisesti verenkierron lisääntymiseen elimistössä ja sitä kautta sen terveyttä edistävät vaikutukset ulottuvat lähes kehon kaikkiin osiin.

Vaikuttavat aineet

Neidonhiuspuun lehdet sisältävät flavonoideja: flavoni- ja flavonoliglykosideja, asyloituja flavonoliglykosideja, biflavonoideja, flavan-3-olia ja proantosyanidiineja.

Flavoni- ja flavonoliglykosidin aglykoneina esiintyvät ensisijaisesti apigeniini ja luteoliini, mutta myös kämferoli, kversetiini ja isoramnetiini. Toinen merkittävä aineryhmä on terpeenit, diterpeenit, joita ovat ginkgolidit A, B, C, J ja M sekä seskviterpeeni bilobalidi. Lehdet sisältävät flavonoideja noin 0,5, - 1% ja terpeenilaktoneja (ginkgolideja ja bilobalidia) 0,03-0,25%.

Yleensä käytetää standardoituja uutteita, jotka sisältävät 16-26% flavoniglykosideja ja 5-7% terpeenilaktoneja.

Vaikutus ja käyttö

Neidonhiuspuun vaikutus perustuu verenkierron tehostumiseen. Tutkimusten mukaan neidonhiuspuu hidastaa ikääntymisestä johtuvaa aivoverisuonten rappeutumista. Se myös vahvistaa laskimoita ja vähentää hiussuonivuotoa.

Neidonhiuspuu parantaa aivojen verenkiertoa ja lisää aivojen hapensaantia. Neidonhiuspuu saattaa auttaa Alzheimerin taudin oireita, virkistää muistia, helpottaa päänsärkyä, masennusta, korvien soimista ja huimausta.

Neidonhiuspuu edistää käsien ja jalkojen verenkiertoa. Siten se saattaa lievittää katkokävelyoireita ja jalkojen lihasheikkoutta sekä lievittää raajojen kylmyyttä.

Vuonna 1997 kiinalaiset tutkijat huomasivat, että neidonhiuspuusta saattaa olla apua astmaatikoille. Neidohiuspuuta suositellaan myös impotenssin hoitoon ja kaikenikäisille lisäämään vireyttä.

Vuonna 1999 tehdyn tutkimuksen mukaan neidonhiuspuun havaitiin auttavan ylläpitämään henkistä vireyttä. Kun vanhuksille annettiin neidonhiuspuu-uutetta kolmen kuukauden ajan päiväannos, joka vastaa 6-8 g kuivattuja lehtiä. Vanhusten keskittymiskyky ja muisti sekä mieliala paranivat.

P

Käytössä huomioitavaa

Neidonhiuspuuta ei tulisi käyttää samanaikaisesti verenohennuslääkeiden (varfariin, hepariinin tai asetyylisalisyylihapon) kanssa.

Yliannostus voi aiheuttaa vatsavaivoja ja huimausta. Sivuvaikutuksia esiintyy yleisimmin heikkokuntoisilla tai alipainoisilla henkilöillä. Tällöin annostusta on pienennettävä.

Neidonhiuspuuta ei tule käyttää raskaus- ja imetysaikana.

Käyttöä aloitettaessa saattaa esiintyä päänsärkyä. Jos vaikutukset ovat hyvin häiritseviä, niin annostusta voi pienentää tai käytön lopettaa.


Lähteet

1. Drieu K. Preparation and definition of Ginkgo biloba extract. In: Rokan (Ginkgo biloba): Recent Results in Pharmacology and Clinic. Fünfgeld EW, ed. Berlin: Springer-Verlag, 32–6.

2. Ferrandini C, Droy-Lefaix MT, Christen Y, eds. Ginkgo biloba Extract (EGb 761) as a Free Radical Scavenger. Paris: Elsevier, 1993.

3. Lebuisson DA, Leroy L, Rigal G. Treatment of senile macular degeneration with Ginkgo biloba extract. A preliminary double-blind, drug versus placebo study. Presse Med1986;15:1556–8.

4. Lanthony P, Cosson JP. Evolution of color vision in diabetic retinopathy treated by extract ofGinkgo biloba. J Fr Ophthalmol 1988;11:671–4.

5. Krieglstein J. Neuroprotective properties of Ginkgo biloba—constituents. Zeitschrift Phytother 1994;15:92–6.

6. Clostre F. From the body to the cell membranes: the different levels of pharmacological action of Ginkgo biloba extract. In: Rokan (Ginkgo biloba): Recent Results in Pharmacology and Clinic.Fünfgeld EW, ed. Berlin: Springer-Verlag, 1988, 180–98.

7. Jung F, Mrowietz C, Kiesewetter H, Wenzel E. Effect of Ginkgo biloba on fluidity of blood and peripheral microcirculation in volunteers. Arzneimittelforschung 1990;40:589–93.

8. Mix JA, Crews WD. An examination of the efficacy of Ginkgo biloba extract EGb761 on the neuropsychologic functioning of cognitively intact older adults. J Altern Complement Med2000;6:219–29.

9. Blumenthal M, Busse WR, Goldberg A, et al, eds. The Complete Commission E Monographs: Therapeutic Guide to Herbal Medicines. Boston, MA: Integrative Medicine Communications, 1998, 136–8.

10. Matthews MK Jr. Association of Ginkgo biloba with intracerebral hemorrhage. Neurology1998;50:1933–4.

11. Rosenblatt M, Mindel J. Spontaneous hyphema associated with ingestion of Ginkgo biloba extract. N Engl J Med 1997;336:1108.

12. Granger AS. Ginkgo biloba precipitating epileptic seizures. Age Ageing 2001;30:523–5.

13. Siegers CP. Cytotoxicity of alkylphenols from Ginkgo biloba. Phytomedicine 1999;6:281–3.

14. Kudolo GB. The effect of 3-month ingestion of Ginkgo biloba extract on pancreatic ß-cell function in response to glucose loading in normal glucose-tolerant individuals. J Clin Pharmacol 2000;40:647–54.

15. Le Bars PL, Katz MM, Berman N, et al. A placebo-controlled, double-blind, randomized trial of an extract of Ginkgo biloba for dementia. North American EGb Study Group. JAMA1997;278:1327–32.