Salvia

 Jaa 

Yleistä tietoa

Salvia on huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) laajin suku käsittäen 700-100 lajia, jotka ovat matalia pensaita, yksi- tai monivuotisia. Salvia on levinnyt komeen vyöhykkeeseen: Keski- ja Etelä-Amerikka (. 500 lajia), Keski-Aasia ja Välimeren alue n. 250 lajilla ja Itä-Aasia n. 90 lajilla. Yleensä käytettävä kasvinosa on lehdet.

Yleisessä käytössä ovat: - Salvia officinalis L., joka tunnetaan rohto-, ryyti- tai dalmatialaisena salviana. - S. lavandulifolia Vahl. eli espanjalainen salvia. - S. triloba L., kreikkalainen salvia. - S. sclarea L. eli muskatellisalvia. - S. miltiorrhiza Bunge eli punasalvia tai danshen. - S. divinorum Epling & Jativa eli Mazatekinsalvia.

Kuten nimistä voi päätellä niin ryytisalvia on näistä laajimmalle levinnyt. Sukunimi Salvia tulee latinankielisestä sanasta salvare = parantaa, pelastaa ja officinalis viittaa kasvin lääkekäyttöön. Salvia tuli tunnetuksi 800-luvulla luostaripuutarhojen myötä ja sillä lääkittiin mitä moninaisempia vaivoja. Pyhän Hildegardin mukaan se tehosi jopa kuolemaa vastaan: Cur moriatum homo cui salvia croscit in horto? eli: Miksi miehen annettiin kuolla, kun puutarhassa kerran kasvaa salviaa.

Salvia officinalis

Vaikuttavat aineet

Ryytisalvia sisältää 1-2,5% eteeristä öljyä (vähintään 1,5% Ph.Eur. 8.painos). Lisäksi parkkiaineita, joiden pääkomponentti on rosmariinihappo, diterpeenirakenteisia karvasaineita (karnosoli = pikrosalviini, joka muodostuu rohdoksen kuivuessa karnosolihaposta) ja 1-3% flavonoideja. Salvian antioksidatiivisesti vaikuttavat eineet ovat fenoliglykosideja. Eteerisen öljyn pääkomponentit ovat alfa- ja beta-tujoni, jota yhteensä on 35-60%. Lisäki öljyssä on kamferia, 1,8-sineolia, borneolia ja bornyyliasetaattia.

Salvia triloba sisältää 2-3,5% (vähintään 1,8%) eteeristä öljyä. Öljyn pääkomponentti on 1,8-sineoli (n. 65%), sen lisäksi siinä on hieman tujonia (5-6%) ja loput koostuu mono- ja seskviterpeeneistä. Rohdos sisältää myös n. 5% parkkiaineita, joista suurin osa on rosmariinihappoa, n. 2% flavonoideja, diterpeenejä (karnosoli) ja triterpeenejä (ursolihappo).

Lähteet

1. Suomen Terveyskasvit 2. Wichtl M: Teedrogen und Phytofarmaka, 4. Auflage, Salviae officinalis folium & Salviae trilobae folium, pp. 538-545. Wissenschaftliche Verlagsgesellschaft GmbH, Stuttgart 2002.