Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kofeiini

Share/Save/Bookmark
Versio hetkellä 5. joulukuuta 2014 kello 09.14 – tehnyt YHolm (keskustelu | muokkaukset)

(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Yleistä tietoa

Kofeiini on keskushermostoa ja aineenvaihduntaa kiihdyttävä, piristävä puriiniemäs, jota on useissa eri kasveissa. Runsaimmin sitä löytyy guaranasta mutta suomalaiset saavat kofeiinia eniten kahvista, teestä ja colajuomista koska niitä kulutetaan runsaasti. Kupillisessa kahvia on 95-200 mg ja teessä laadusta riippuen on 15-120 mg kofeiinia kupillisessa. Useat piristävät tai energisoivat juomat sisältävät kofeiinia vaihtelevia määriä. Kofeiinia saa myös tablettimuodossa. Kaakaossa on vaikutukseltaan kofeiinin kaltaista teobromiinia.

Kofeiini poistuu elimistöstä 10-22 tunnin kuluessa nauttimisesta; poistumisen nopeus riippuu aineenvaihdunnan tehosta. Kofeiini kertyy elimistöön, erityisesti keskushermostoon ja säännöllisesti kofeiinia nauttivilla on kofeiinia elimistössä koko ajan. Kofeiini alentaa veren virtsahappopitoisuutta sitomalla sitä kudoksiin, jolloin kudosten happamuus lisääntyy. Tällöin hapot kiteytyvät erityisesti huonon nestekierron alueilla, kuten tukikudoksessa (luu- ja sidekudos) ja rasvakudoksessa. Runsas kofeiinin saanti lisää osteoporoosin riskiä.

Kofeiinia käytetään parantamaan henkistä valppautta, yhdessä särkylääkkeiden kanssa päänsäryn ja migreenin ehkäisyyn tai hoitoon sekä virtsan eritystä kiihdyttämään. Urheilijat käyttävät kofeiinia yleisesti stimulanttina. Kofeiinia sisältäviä voiteita käytetään ihon punoituksen ja kutinan hoitoon.
Kahvinpavuissa on kofeiinia

Kahvinpavuissa on kofeiinia

Pointti

Kofeiini piristää ja aiheuttaa riippuvuutta


Vaikutus ja käyttö

Hereillä ollessa adenosiinia kertyy etuaivojen valve-unirytmiä säätelevälle alueelle ja se viestii elimistölle unen tarpeesta. Kofeiini pääsee keskushermostoon ja se estää aivojen adenosiinireseptoreiden toimintaa. Tällöin väsymyksen tunteen syntyminen ehkäistyy. Kofeiini supistaa verisuonia kohottaen verenpainetta ja heikentää insuliiniherkkyyttä. Kofeiini estää fosfodiesteraasin toimintaa. (Fosfodiesteraasit ovat entsyymejä, jotka inaktivoivat solun energiapaketti cAMP:tä). Kofeiini kiihdyttää hikoilua, sydämen lyöntitiheyttä ja virtsan eritystä.

Kofeiinia tiedetään käytetyn astman, sappivaivojen, tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriön (ADHD), vastasyntyneiden hendenahdistuksen, alhaisen verenpaineen, ylipainon ja II-tyypin diabeteksen hoitoon.

Tutkimustiedon valossa kofeiini on tehokas:

  • Päänsäryn hoidossa.
  • Henkisen valppauden kohottamiseen.


Kofeiini saattaa olla tehokas:

  • Parantamaan pitkäkestoista urheilullista suorituskykyä.
  • Asentohuimauksen ehkäisy (huimaus ylös noustessa l. ortostaattinen hypotensio) vanhuksilla.
  • Parkinsonin taudin riskin alentaminen.
  • Astman hoidossa kofeiini parantaa hengitysteiden toimintaa jopa neljä tuntia.
  • II-tyypin diabeteksen ehkäisy; kahvia tai teetä runsaammin juovilla alhaisempi riski kuin ei kofeiinia nauttivilla.
  • Keskosten hengitysvaikeuksien hoito.
  • Sappikivien ehkäisy. Runsaasti kofeiinipitoisia juomia (yli 400-800 mg kofeiinia) päivittäin juovilla sappikivien muodostumisen riski on merkittävästi alentunut. Teho on annosriippuvainen.
  • Laihduttaminen; kofeiini yhdessä efedriinin kanssa auttaa ylipainoisten (BMI 25-40) painon laskussa lyhyellä aikavälillä osana vähärasvaista ja vähäkalorista ruokavaliota.

Kofeiini näytäisi oleva tehoton tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriön (ADHD) hoidossa.


Viitteitä hyödyistä on saatu, mutta näytön vähäisyyden vuoksi tieteelistä arvioita tehosta ei voi vielä tehdä seuraavissa tiloissa:

  • Ihon ärsytys, punoitusta ja kutinaa.
  • Liikuntakestävyyden parantaminen.

Tukimuksissa tehokkaaksi havaitut kofeiinin annokset ovat:

  • Päänsärky tai henkisen vireyden parantaminen: 250 mg päivässä.
  • Väsymys: 150-600 mg.
  • Urheilusuorituksen parantaminen: >2-10 mg/painokilo
  • Laihduttaminen: efedriiniä ja kofeiinia sisältävissä tuotteissa on usein 20 mg efedriiniä ja 200 mg kofeiinia ja annostus on kolmasti päivässä.
  • Sappikivien ehkäisy: >400 mg
  • Parkinsonin taudin ehkäisy: Miehillä 124-2716 mg päivittäin – yli 400 mg annoksilla teho on paras. Naisilla 1-3 kuppia kahvia päivässä näyttää olevan tehokkain annos.

Käytössä huomioitavaa

Piristävän vaikutuksensa vuoksi kofeiini voi aiheuttaa unihäiriöitä. Kofeiini saattaa aiheuttaa jo pieninä annoksina sydämentykytystä, vapinaa, levottomuutta ja hermostuneisuutta kofeiiniherkille ihmisille, raskaana oleville ja lapsille.

Kofeiini kertyy keskushermostoon ja runsas, säännöllinen kofeiinin käyttö (yli 500 mg/vrk) saattaa aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten ahdistuneisuushäiriötä (pakkomielteet, paniikkihäiriö, pelot, masennus, ylikiihtyneisyys) ja unihäiriöitä.

Enemmän kuin 300 mg kofeiinia päivittäin nauttivilla postmenopausaalisilla naisilla luiden haurastuminen on merkittävästi lisääntynyt.

Kofeiiniriippuvuus syntyy nopeasti, lapsilla jo 50 mg päiväannoksella ja vieroitusoireita ovat: päänsärky, väsymys, keskittymiskyvyn puute, ärtyneisyys, ahdistuneisuus, huonovointisuus, oksentelu ja lihaskivut. Mitä suurempi päivittäinen kofeiiniannos on ollut, sitä vaikeammat ovat vieroitusoireet. Vieroitusoireet kestävät 2-9 päivää.

Lisätietoa

Tieteellisten artikkelien lyhennelmiä voi lukea PubMed:ssa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed

Lähteet

  1. Abernethy DR, Todd EL. Impairment of caffeine clearance by chronic use of low-dose oestrogen-containing oral contraceptives. Eur J Clin Pharmacol 1985;28:425-8.
  2. Acheson KJ, Gremaud G, Meirim I, et al. Metabolic effects of caffeine in humans: lipid oxidation or futile cycling? Am J Clin Nutr 2004;79:40-6.
  3. Anderson BJ, Gunn TR, Holford NH, Johnson R. Caffeine overdose in a premature infant: clinical course and pharmacokinetics. Anaesth Intensive Care 1999;27:307-11.
  4. Ascherio A, Zhang SM, Hernan MA, et al. Prospective study of caffeine intake and risk of Parkinson's disease in men and women. Proceedings 125th Ann Mtg Am Neurological Assn. Boston, MA: 2000;Oct 15-18:42 (abstract 53).
  5. Backhouse SH, Biddle SJ, Bishop NC, Williams C. Caffeine ingestion, affect and perceived exertion during prolonged cycling. Appetite 2011;57:247-52.
  6. Bara AI, Barley EA. Caffeine for asthma. Cochrane Database Syst Rev 2001;4:CD001112.
  7. Cannon ME, Cooke CT, McCarthy JS. Caffeine-induced cardiac arrhythmia: an unrecognised danger of healthfood products. Med J Aust 2001;174:520-1.
  8. Carrillo JA, Benitez J. Clinically significant pharmacokinetic interactions between dietary caffeine and medications. Clin Pharmacokinet 2000;39:127-53.
  9. Castellanos FX, Rapoport JL. Effects of caffeine on development and behavior in infancy and childhood: a review of the published literature. Food Chem Toxicol 2002;40:1235-42.
  10. Checkoway H, Powers K, Smith-Weller T, et al. Parkinson's disease risks associated with cigarette smoking, alcohol consumption, and caffeine intake. Am J Epidemiol 2002;155:732-8.
  11. Dews PB, O'Brien CP, Bergman J. Caffeine: behavioral effects of withdrawal and related issues. Food Chem Toxicol 2002;40:1257-61.
  12. Durlach PJ. The effects of a low dose of caffeine on cognitive performance. Psychopharmacology (Berl) 1998;140:116-9.
  13. Goldstein J, Hoffman HD, Armellino JJ, et al. Treatment of severe, disabling migraine attacks in an over-the-counter population of migraine sufferers: results from three randomized, placebo-controlled studies of the combination of acetaminophen, aspirin, and caffeine. Cephalalgia 1999;19:684-91.
  14. Heseltine D, Dakkak M, woodhouse K, et al. The effect of caffeine on postprandial hypotension in the elderly. J Am Geriatr Soc 1991;39:160-4.
  15. Holmgren P, Norden-Pettersson L, Ahlner J. Caffeine fatalities--four case reports. Forensic Sci Int 2004;139:71-3.
  16. Infante S, Baeza ML, Calvo M, et al. Anaphylaxis due to caffeine. Allergy 2003;58:681-2.
  17. Juliano LM, Griffiths RR. A critical review of caffeine withdrawal: empirical validation of symptoms and signs, incidence, severity, and associated features. Psychopharmacology (Berl) 2004;176:1-29.
  18. Kamimori GH, Penetar DM, Headley DB, et al. Effect of three caffeine doses on plasma catecholamines and alertness during prolonged wakefulness. Eur J Clin Pharmacol 2000;56:537-44.
  19. Lane JD, Barkauskas CE, Surwit RS, Feinglos MN. Caffeine impairs glucose metabolism in type 2 diabetes. Diabetes Care 2004;27:2047-8.
  20. Lloyd T, Johnson-Rollings N, Eggli DF, et al. Bone status among postmenopausal women with different habitual caffeine intakes: a longitudinal investigation. J Am Coll Nutr 2000;19:256-61.
  21. Machado-Vieira R, Viale CI, Kapczinski F. Mania associated with an energy drink: the possible role of caffeine, taurine, and inositol. Can J Psychiatry 2001;46:454-5.
  22. Migliardi JR, Armellino JJ, Friedman M, et al. Caffeine as an analgesic adjuvant in tension headache. Clin Pharmacol Ther 1994;56:576-86.
  23. Nurminen ML, Niittynen L, Korpela R, Vapaatalo H. Coffee, caffeine and blood pressure: a critical review. Eur J Clin Nutr 1999;53:831-9.
  24. Petrie HJ, Chown SE, Belfie LM, et al. Caffeine ingestion increases the insulin response to an oral-glucose-tolerance test in obese men before and after weight loss. Am J Clin Nutr 2004;80:22-8.
  25. Rapuri PB, Gallagher JC, Kinyamu HK, Ryschon KL. Caffeine intake increases the rate of bone loss in elderly women and interacts with vitamin D receptor genotypes. Am J Clin Nutr 2001;74:694-700.
  26. Ross GW, Abbott RD, Petrovitch H, et al. Association of coffee and caffeine intake with the risk of parkinson disease. JAMA 2000;283:2674-9.
  27. Savitz DA, Chan RL, Herring AH, et al. Caffeine and miscarriage risk. Epidemiology 2008;19:55-62.
  28. Silberstein SD, Armellino JJ, Hoffman HD, et al. Treatment of menstruation-associated migraine with the nonprescription combination of acetaminophen, aspirin, and caffeine: results from three randomized, placebo-controlled studies. Clin Ther 1999;21:475-91.
  29. Sinclair CJ, Geiger JD. Caffeine use in sports. A pharmacological review. J Sports Med Phys Fitness 2000;40:71-9.
  30. Smith A. Effects of caffeine on human behavior. Food Chem Toxicol 2002;40:1243-55.
  31. Stookey JD. The diuretic effects of alcohol and caffeine and total water intake misclassification. Eur J Epidemiol 1999;15:181-8.
  32. Vandeberghe K, Gillis N, Van Leemputte M, et al. Caffeine counteracts the ergogenic action of muscle creatine loading. J Appl Physiol 1996;80:452-7.
  33. Warburton DM, Bersellini E, Sweeney E. An evaluation of a caffeinated taurine drink on mood, memory and information processing in healthy volunteers without caffeine abstinence. Psychopharmacology (Berl) 2001;158:322-8.
  34. Watson JM, Jenkins EJ, Hamilton P, et al. Influence of caffeine on the frequency and perception of hypoglycemia in free-living patients with type 1 diabetes. Diabetes Care 2000;23:455-9.
  35. Watson JM, Sherwin RS, Deary IJ, et al. Dissociation of augmented physiological, hormonal and cognitive responses to hypoglycaemia with sustained caffeine use. Clin Sci (Lond) 2003;104:447-54.
  36. Weng X, Odouli R, Li DK. Maternal caffeine consumption during pregnancy and the risk of miscarriage: a prospective cohort study. Am J Obstet Gynecol 2008;198:279.e1-8.
  37. Winkelmayer WC, Stampfer MJ, Willett WC, Curhan GC. Habitual caffeine intake and the risk of hypertension in women. JAMA 2005;294:2330-5.
Noudettu kohteesta https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Kofeiini&oldid=1094