Vehnänoras
Yleistä tietoa
Vehnä on yksi maailman tärkeimmistä ruokaviljoista. Vehnänjyviä hyödynnetään muun muassa jauhona, leseinä, vehnänalkioöljynä ja idättämällä vehnäoraaksi. Vehnänorasta on arvostettu elävän ravinnon ruokaohjelmassa ja fytoterapiassa jo pitkään. Kun vehnän siemen itää, sen sisältämien ravintoaineiden määrä kasvaa huomattavasti. Vehnänoras, samoin kun useat muutkin viljakasvien oraat ovat todellisia superruokaa, jotka tekevät vahvaa tulemista ruokapöytiin ja wellness-kuluttajan terveyspirtelöihin. Vehnänoras on miedonmakuinen, makeahko ja erittäin terveellinen ruoka-aine ja monipuolinen myös rohdoskäytössä.
Vehnänoraat kasvatetaan kasvihuoneessa tai avomaalla. Niitä voi kasvattaa helposti myös kotioloissa ikkunalaudalla tai kesällä parvekkeella. Oraat valmistuvat korjattaviksi 7-10 päivässä. Ne ovat 15-20 cm korkeita ja väriltään tumman vihreitä. Tällöin niiden ravinnepitoisuus on korkeimmillaan. Vehnänoras ei sisällä gluteenia ja se luokitellaan orasvaiheessa kasvikseksi.
Vehnän tieteellinen nimi: Triticum aestivum L.
Heimo: Poaceae, heinäkasvit
engl. Wheatgrass
Vehnänoras
Pointti
Vehnänoras on valittu vuoden 2014 rohdoskasviksi.
Vaikuttavat aineet
Vehnänoraiden kuiva-aineessa on proteiineja 23 %, hiilihydraatteja 37 %, raakakuitua 17 %, rasvaa n. 6,5 % ja suhteellisen runsaasti lehtivihreää eli klorofylliä (0,04 %). Niissä on runsaasti vitamiineja, mineraaleja ja aminohappoja. Vitamiineista vehnänoraassa on runsaasti A-, B-, C- ja E-vitamiineja ja niissä on huomattavia määriä myös beeta-karoteenia, lykopeenia, kseaksantiinia, tiamiinia (B1), riboflaviinia (B2), niasiinia (B3), pyridoksiinia (B6 ), B12-vitamiinia, K-vitamiinia, biotiinia, foolihappoa ja pantoteenihappoa.
Vehnänoraissa on todettu olevan yli 90 mineraalia. Näistä huomattavimpina määrinä ovat kalium, magnesium ja rauta, jota voi olla jopa 34 mg/100 g:ssa. Näiden lisäksi runsaina esiintyvät mangaani, seleeni, natrium, sinkki, jodi, kupari ja rikki.
Vehnänoras sisältää kaikki välttämättömät aminohapot. Runsaimpina glutamiinihappo, alaniini, arginiini, leusiini, proliini ja valiini. Jonkinverran myös kystiiniä, metioniinia, seriiniä ja tryptofaania.
Tuoreessa oraassa ja siitä puristetussa mehussa on runsaasti entsyymejä, mm. proteaasia, sytokromioksidaasia, amylaasia, lipaasia, transhydrogenaasia sekä superoksididismutaasia (SOD).
Vaikutus ja käyttö
Leikatuista versoista puristetaan mehua tai ne käytetään tuoreyrtin tavoin, pilkottuina salaatteihin, keittoihin, pataruokiin tai vaikka leivän päälle.
Kuivattua orasta käytetään erilaisissa viherjauheissa ja niistä valmistetaan myös ravintolisiä. Vehnänoras sopii myös lemmikkieläinten, kuten kissojen ja koirien naposteltavaksi. Lemmikkieläimille vehnänoraasta on hyötyä lisäravinteena ja suoliston puhdistajana.
Erittäin ravitsevana vehnänorasta käytetään vahvistavana ravintolisänä toipilaille, väsymysoireyhtymää sairastaville tukihoitona ja kehoa puhdistavien kuurien osana. Vehnänoraiden suuresta rautapitoisuudesta on apua anemian hoidossa. Vehnänoraan sisältämä klorofylli eli lehtivihreä tehostaa punasolujen tuotantoa, parantaa kudosten hapensaantia, tehostaa sydämen, verisuonten ja keuhkojen toimintoja. Vehnänoras tasapainottaa sokeriaineenvaihduntaa ja tehostaa verenvirtausta. Elävän ravinnon puolestapuhuja ja vehnänorasterapian uranuurtaja Ann Wigmore on todennut, että ”vehnänorasmehu sisältää nestemäistä happea.”
Klorofylli auttaa kehoa puhdistumaan kuona-aineista ja myrkyistä. Klorofylli torjuu bakteereja sekä sisäisesti että ulkoisesti käytettynä. Vehnänoras tehostaa valkosolujen muodostusta ja vaikuttaa edullisesti vastustuskykyyn sekä happo-emästasapainoon. Vehnänorasta käytetään myös ruoansulatusongelmiin, ummetukseen ja suoliston puhdistukseen sekä tukemaan painonpudotusta. Vehnänoras on antibakteerinen, se tasapainottaa suolistoflooraa ja neutraloi haitallisia aineita sekä puhdistaa maksaa. Vehnänoraan pureskelu hoitaa myös suun limakalvoja ja suun hygieniaa sekä pahanhajuista hengitystä. Ulkoisesti vehnänoraita käytetään pakkauksina ihosairauksiin, haavoihin, tulehduksiin, ruhjeisiin, kasvaimiin, palovammoihin ja hyönteisten puremiin.
Vehnänoras Smoothie:
• 1 banaania
• ½ dl rypäleitä
• 30 ml vehnänorasmehua tai 1-2 tl vehnänorasjauhetta
• 1 kourallista pinaattia
• 1 kourallinen persiljaa
Lisää vielä vettä (esim. 3-5 dl) haluamasi koostumuksen mukaan. Sekoita tehosekoittimessa. Lisää raikkautta saat lisäämällä limeä tai sitruunaa ja pirtelömäisyyttä lisäämällä avokadoa. Voit halutessasi lisätä myös muita viherjauheita terveysvaikutuksien tehostamiseksi. Kysy vinkkejä terveyskaupasta.
Käytössä huomioitavaa
Vehnänorasmehua kannattaa aluksi juoda pieniä määriä ja mitään vihermehua ei kannata nauttia tyhjään vatsaan. Ensin voi juoda esim. lähdevettä tai muuta nestettä. Herkkävatsaiset voivat kasvattaa määrää hiljalleen muutamasta ruokalusikallisesta. Maksimissaan 2 dl päivässä. 0,5 - 1 dl on usein sopiva päiväannos.
Lisätietoa
Elävän ravinnon yhdistyksen tietoa vehnänoraasta
Lähteet
Forgionne GA. Bovine cartilage, coenzyme Q10, and wheat grass therapy for primary peritoneal cancer. J Altern Complement Med. 2005 Feb;11(1):161-5.
Ben-Arye E, Schiff E, Steiner M, Silbermann M. Wheatgrass in Afifi's garden: sprouting integrative oncology collaborations in the Middle East. J Clin Oncol. 2011 Mar 1;29(7):944-946.
Rauma AL, Nenonen M, Helve T, Hänninen O. Effect of a strict vegan diet on energy and nutrient intakes by Finnish rheumatoid patients. Eur J Clin Nutr. 1993 Oct;47(10):747-9.
Young MA, Cook JL, Webster KE. The effect of topical wheatgrass cream on chronic plantar fasciitis: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Complement Ther Med. 2006 Mar;14(1):3-9.
Ben-Arye E, Goldin E, Wengrower D, Stamper A, Kohn R, Berry E. Wheat grass juice in the treatment of active distal ulcerative colitis: a randomized double-blind placebo-controlled trial. Scand J Gastroenterol. 2002 Apr;37(4):444-9.
Marawaha RK, Bansal D, Kaur S, Trehan A. Wheat grass juice reduces transfusion requirement in patients with thalassemia major: a pilot study. Indian Pediatr. 2004 Jul;41(7):716-20.