Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vihreä tee

Share/Save/Bookmark
Versio hetkellä 28. tammikuuta 2014 kello 10.06 – tehnyt STerala (keskustelu | muokkaukset)

Yleistä tietoa

Vihreä tee valmisteita tehdään teekasvin (Camellia sinensis) nupuista, lehdistä tai kukista. Vihreä tee valmistetaan höyryttämällä tuoreita kasvinosia korkeassa lämpötilassa, mikä inaktivoi hapetusentsyymit ja näin polyfenolipitoisuus pysyy korkeana. Mustan teen fermentoinnissa suuri osa polyfenoleista pilkkoutuu. Polyfenolit näyttävät olevan tärkein vihreän teen terveysvaikutteinen aktiiviaine. Höyrytyksen jälkeen lehdet kuivataan teeksi tai niistä valmistetaan ravintolissä käytettävää uutetta.

Vihreää teetä käytetään piristävänä juomana ja ravintolisänä mm. parantamaan henkistä valppautta ja ajattelua, laihdutuksen tueksi, vatsavaivoihin, päänsärkyyn, solumuutosten ja pahanlaatuisten kasvainten tukihoitona. Vihreää teetä käytetään myös Crohnin taudin, Parkinsonin taudin, sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, matalan verenpaineen, kroonisen väsymysoireyhtymän (CFS), hampaiden reikiintymisen (karies), munuaiskivien ja iho-vaurioiden hoitoon.

Vihreää teetä käytetään ulkoisesti lääkevoiteena, hauteena turvotusten ja auringon polttaman ihon hoitoon sekä kosmeettisten valmisteitten aktiiviaineena.

Pointti

Jo muutama kupillinen vihreää teetä päivittäin tuo lukuisia terveyshyötyjä

Vaikuttavat aineet

Vihreän teen polyfenolit ovat flavanoleja ja katekiineja. Niitä on yhteeensä 30-40 % kuivattujen lehtien painosta. Tärkeimmät katekiinit ovat epigallokate-3-gallaatti (EGCG), epikatekiini, epikate-3-gallaatti ja epigallokatekiini. Vihreän teen polyfenoleilla on merkittäviä antioksidanttisia, antikarsinogeenisia, tulehdusta hillitseviä ja mikrobien kasvua hillitseviä ominaisuuksia. Vihreän teen polyfenolit ehkäisevät arakidonihappometaboliittien, kuten pro-inflammatoristen prostaglandiinien ja leukotrieenien tuotantoa, jolloin tulehduksellisia reaktioita hillitään. Lisäksi vihreän teen polyfenolit aktivoivat maksan detoksifikaatioentsyymejä, mikä edistää keholle vieraiden tai haitaalisten aineiden poistamista mm. kelatoimalla happiradikaaleja tuottavia metalli-ioneja, kuten rautaa.

Vihreä tee sisältää myös kofeniinia ja teaniinia. Kofeiini kiihdyttää keskushermostoa ja lisää valppautta, lisää virtsaneritystä ja saattaa parantaa aivojen välittäjäaineiden toimintaa. Teaniini vähentää henkista ja fyysistä stressiä, parantaa keskittymistä ja muistia, kohentaa mielialaa ja nostaa kognitiivista suorituskykyä. Teaniini lisää myös aivojen dopamiinin ja GABA:n (gamma-aminobutyyrihappo) tasoa. Vihreän teen antioksidantit näyttävät suojaavan sydäntä ja verisuonia.

Vihreän teen kofeiini ja katekiiniset polyfenolit lisäävät kehon lämmön tuotantoa ts. lisäävät enenrgia kulutusta. Vihreäteeuute hillitsee rasvoja pilkkovien entsyymien toimintaa ruuansulatuksessa.

Vihreän teen katekiinit lisäävät merkittävästi Lactobacillien ja bifidobakteerien määrää suolistossa ja hillitsevät mahdollisien haitallisten bakteerien kasvua. Katekiineilla on antibakteerisia ominaisuuksia useita eri gram-positiivisia ja gram-negatiivisia lajeja kohtaan.

Vaikutus ja käyttö

Vihreää teetä käytetään tutkimustiedon perusteella:

  • Sukupuolielinten syylien (papillooma) hoitoon ulkoisesti voiteena.
  • Lisäämään henkistä valppautta.
  • Estämään asentohuimausta (ortostaattinen hypotensio) vanhuksilla.
  • Estämään virtsarakon, ruokatorven -, munasarja- ja haimasyöpää. Säännöllisesti vihreää teetä 2 kuppia päivässä juovilla näyttää olevan huomattavasti pienempi riski sairastua munasarjasyöpään verrattuna naisiin, jotka eivät koskaan juo tai juovat harvoin vihreää teetä.
  • Ehkäisemään Parkinsonin taudin puhkeamista tai hidastamaan sen etenemistä (yli kolme kupillista vihreää teetä päivittäin).
  • Alentamaan veren rasvatasoja, kuten kolesterolia ja triglyseridejä (hyperlipidemia).
  • Vähentämään papilloomaviruksen (HPV-infektio) aiheuttamien kohdunkaulan solumuutosten kehittymistä.

Vihreää teetä on tutkittu, mutta aineiston vähäisyyden vuoksi tieteellistä arviota sen tehosta ei voi vielä tehdä seuraavissa tiloissa:

  • Laihduttaminen. Vihreä tee-uutetta (EGCG) näyttää auttavan kohtalaisen ylipainoisia ihmisiä laihtumaan mutta ei auta ihmisiä pitämään painoa pois.
  • Korkea verenpaine.
  • Aivohalvauksen ehkäisy. Kolme kuppia vihreää teetä päivässä juovilla on huomattavasti pienempi riski saada aivohalvaus kuin verrokeille. Naiset näyttävät hyötyvän enemmän kuin miehet.
  • Luiden haurastuminen (osteoporoosi).
  • Tyypin II diabetes. Vihreän teen juominen saattaa auttaa ehkäisemään diabetesta.
  • Rintasyöpä.

Tieteellisissä tutkimuksissa on käytetty seuraavia annoksia:

Teenä (1 tl teen lehtiä 2 dl:aan kiehuvaa vettä): Käytetyt määrät vaihtelevat 1-10 kupillista päivässä. Yleisesti käytetty annos vihreää teetä perustuu tyypillisesti Aasian maissa kulutettavaan määrään eli 3 kuppia päivässä. Siitä saadaan 240-320 mg polyfenoleja.

Päänsäryn hoitoon tai parantamaan valppautta: enintään 250 mg kofeiinia päivässä, eli noin 3 kupillista teetä päivässä. Ajattelun aktivointi: 1 kupillinen teetä. Kolesterolin alentaminen: vähintään 10 kuppia päivässä

Uutteena: Polyfenolien suhteen 80 %:ksi standardoitua vihreä tee-uutetta käytetään 200 – 1500 mg vuorokaudessa. 375 mg vihreä tee-uutetta päivittäin vähintään 12 viikon ajan alentaa kolesterolia. Ihmisen papilloomavirus (HPV) -infektiot: 200 mg vihreä tee-uutetta päivässä yksin tai yhdessä vihreä tee-voiteen kanssa 8-12 viikon ajan. Parkinsonin taudin ehkäisy. Miehet: 1-3 kupillista vihreää teetä päivittäin. 5-33 kupillista vihreää teetä päivittäin nauttivilla miehillä on pienin riski sairastua Parkinsonin tautiin. Naiset: 1-4 kupillista vihreää teetä päivässä.

Voiteena: Ihmisen papilloomavirus (HPV) -infektioiden hoitoon 3 kertaa päivässä 16 viikon ajan. Ientulehdus. Vihreä tee-uutetta sisältävien pastillien imeskely näyttää hillitsevän plakin muodostumista ja vähentävän ienten turvotusta. Hampaiden reikiintymisen ehkäisy. Ripuli. Krooninen väsymysoireyhtymä (CFS). Sydänsairauksien ehkäisy. Munuaiskivien ehkäisy. Eturauhassyöpä. Vihreää teetä runsaasti juovilla näyttää olevanpienempi riski sairastua eturauhassyöpään. Alustavaa näyttöä on saatu keuhkosyövän, mahasyövän, ihosyövän, kohdunkaulan syövän ja leukemian riskin alentamisessa.

Käytössä huomioitavaa

Vihreää teetä pidetään yleisesti turvallisena eikä sillä yleensä ole sivuvaikutuksia. Liiallinen käyttö saattaa aiheuttaa kofeiinin liikakäytön oireita, kuten ärtyneisyyttä, unettomuutta, hermostuneisuutta ja takykardia (sydämen tiheälyöntisyyttä).

Raskauden ja imetyksen aikana kaikkien kofeiinipitoisten tuotteiden (myös vihreän teen) käyttöä tulee rajoittaa mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Vihreäteeuutteen käyttöä ei ole tutkittu raskauden ja imetyksen aikana eikä niitä siksi voi suositella näissä tiloissa.

Lisätietoa

Tieteellisten artikkelien lyhennelmiä voi lukea PubMed:ssa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed

Lähteet

  1. Adcocks C, Collin P, Buttle DJ. Catechins from green tea (Camellia sinensis) inhibit bovine and human cartilage proteoglycan and type II collagen degradation in vitro. J Nutr 2002;132:341-6.
  2. Ahn WS, Yoo J, Huh SW, et al. Protective effects of green tea extracts (polyphenon E and EGCG) on human cervical lesions. Eur J Cancer Prev 2003;12:383-90.
  3. Avisar R, Avisar E, Weinberger D. Effect of coffee consumption on intraocular pressure. Ann Pharmacother 2002;36:992-5.
  4. Bettuzzi S, Brausi M, Rizzi F, et al. Chemoprevention of human prostate cancer by oral administration of green tea catechins in volunteers with high-grade prostate intraepithelial neoplasia: a preliminary report from a one-year proof-of-principle study. Cancer Res 2006;66:1234-40.
  5. Cao Y, Cao R. Angiogenesis inhibited by drinking tea. Nature 1999;398:381.
  6. Chantre P, Lairon D. Recent findings of green tea extract AR25 (Exolise) and its activity for the treatment of obesity. Phytomedicine 2002;9:3-8.
  7. Chung LY, Cheung TC, Kong SK, et al. Induction of apoptosis by green tea catechins in human prostate cancer DU145 cells. Life Sci 2001;68:1207-14.
  8. Cronin JR. Green tea extract stokes thermogenesis: will it replace ephedra? Altern Comp Ther 2000;6:296-300.
  9. Donovan JL, Chavin KD, Devane CL, et al. Green tea (Camellia sinensis) extract does not alter cytochrome P450 3A4 or 2D6 activity in healthy volunteers. Drug Metab Dispos 2004;32:906-8.
  10. Dulloo AG, Duret C, Rohrer D, et al. Efficacy of a green tea extract rich in catechin polyphenols and caffeine in increasing 24-h energy expenditure and fat oxidation in humans. Am J Clin Nutr 1999;70:1040-5.
  11. Elmets CA, Singh D, Tubesing K, et al. Cutaneous photoprotection from ultraviolet injury by green tea polyphenols. J Am Acad Dermatol 2001;44:425-32.
  12. Garbisa S, Biggin S, Cavallarin N, et al. Tumor invasion: molecular shears blunted by green tea. Nat Med 1999;5:1216.
  13. Geleijnse JM, Launer LJ, van der Kuip DA, et al. Inverse association of tea and flavonoid intakes with incident myocardial infarction: the Rotterdam Study. Am J Clin Nutr 2002;75:880-6.
  14. Golden ED, Lam PY, Kardosh A, et al. Green tea polyphenols block the anticancer effects of bortezomib and other boronic acid-based proteasome inhibitors. Blood 2009;113:5927-37.
  15. Graham HN. Green tea composition, consumption, and polyphenol chemistry. Prev Med 1992;21:334-50.
  16. Gupta S, Saha B, Giri AK. Comparative antimutagenic and anticlastogenic effects of green tea and black tea: a review. Mutat Res 2002;512:37-65.
  17. Henning M, Fajardo-Lira C, Lee HW, et al. Catechin content of 18 teas and a green tea extract supplement correlates with the antioxidant capacity. Nutr Cancer 2003;45:226-35.
  18. Hodgson JM, Puddey IB, Burke V, et al. Effects on blood pressure of drinking green and black tea. J Hypertens 1999;17:457-63.
  19. Hodgson JM, Puddey IB, Croft KD, et al. Acute effects of ingestion of black and green tea on lipoprotein oxidation. Am J Clin Nutr 2000;71:1103-7.
  20. Imai K. Nakachi K. Cross-sectional study of effects of drinking green tea on cardiovascular and liver diseases. BMJ 1995;310:693-6.
  21. Inoue M, Tajima K, Hirose K, et al. Tea and coffee consumption and the risk of digestive tract cancers: data from a comparative case-referent study in Japan. Cancer Causes Control 1998;9:209-16.
  22. Inoue M, Tajima K, Mizutani M, et al. Regular consumption of green tea and the risk of breast cancer recurrence: follow-up study from the Hospital-based Epidemiologic Research Program at Aichi Cancer Center (HERPACC), Japan. Cancer Lett 2001;167:175-82.
  23. Isbrucker RA, Edwards JA, Wolz E, et al. Safety studies on epigallocatechin gallate (EGCG) preparations. Part 3: teratogenicity and reproductive toxicity studies in rats. Food Chem Toxicol 2006;44:651-61.
  24. Iso H, Date C, Wakai K, et al; JACC Study Group. The relationship between green tea and total caffeine intake and risk for self-reported type 2 diabetes among Japanese adults. Ann Intern Med 2006;144:554-62.
  25. Jatoi A, Ellison N, Burch PA, et al. A phase II trial of green tea in the treatment of patients with androgen independent metastatic prostate carcinoma. Cancer 2003;97:1442-6.
  26. Jian L, Xie LP, Lee AH, Binns CW. Protective effect of green tea against prostate cancer: a case-control study in southeast China. Int J Cancer 2004;108:130-5.
  27. Jimenez-Saenz M, Martinez-Sanchez, MDC. Acute hepatitis associated with the use of green tea infusions. J Hepatol 2006;44:616-9.
  28. Kaegi E. Unconventional therapies for cancer: 2. Green tea. The Task Force on Alternative Therapies of the Canadian Breast Cancer Research Initiative. CMAJ 1998;158:1033-5.
  29. Kao YH, Hiipakka RA, Liao S. Modulation of endocrine systems and food intake by green tea epigallocatechin gallate. Endocrinology 2000;141:980-7.
  30. Katiyar SK, Ahmad N, Mukhtar H. Green Tea and Skin. Arch Dermatol 2000;136:989-94.
  31. Kemberling JK, Hampton JA, Keck RW, et al. Inhibition of bladder tumor growth by the green tea derivative epigallocatechin-3-gallate. J Urol 2003;170:773-6.
  32. Kovacs EM, Lejeune MP, Nijs I, Westerterp-Plantenga MS. Effects of green tea on weight maintenance after body-weight loss. Br J Nutr 2004;91:431-7.
  33. Krahwinkel T, Willershausen B. The effect of sugar-free green tea chew candies on the degree of inflammation of the gingiva. Eur J Med Res 2000;5:463-7.
  34. Kuriyama S, Shimazu T, Ohmori K, et al. Green tea consumption and mortality due to cardiovascular disease, cancer, and all-cause mortality. JAMA 2006;296:1255-65.
  35. L'Allemain G. [Multiple actions of EGCG, the main component of green tea]. Bull Cancer 1999;86:721-4.
  36. Lee IP, Kim YH, Kang MH, et al. Chemopreventive effect of green tea (Camellia sinensis) against cigarette smoke induced mutations in humans. J Cell Biochem Suppl 1997;27:68-75.
  37. Leenen R, Roodenburg AJ, Tijburg LB, et al. A single dose of tea with or without milk increases plasma antioxidant activity in humans. Eur J Clin Nutr 2000;54:87-92.
  38. Leung LK, Su Y, Chen R, et al. Theaflavins in black tea and catechins in green tea are equally effective antioxidants. J Nutr 2001;131:2248-51.
  39. Li N, Sun Z, Han C, Chen J. The chemopreventive effects of tea on human oral precancerous mucosa lesions. Proc Soc Exp Biol Med 1999;220:218-24.
  40. Liu S, Lu H, Zhao Q, et al. Theaflavin derivatives in black tea and catechin derivatives in green tea inhibit HIV-1 entry by targeting gp41. Biochim Biophys Acta 2005;1723:270-81.
  41. Locher R, Emmanuele L, Suter PM, et al. Green tea polyphenols inhibit human vascular smooth muscle cell proliferation stimulated by native low-density lipoprotein. Eur J Pharmacol 2002;434:1-7.
  42. Lorenz M, Jochmann N, von Krosigk A, et al. Addition of milk prevents vascular protective effects of tea. Eur Heart J 2007;28:219-23.
  43. Maron DJ, Lu GP, Cai NS, et al. Cholesterol-lowering effect of a theaflavin-enriched green tea extract: a randomized controlled trial. Arch Intern Med 2003;163:1448-53.
  44. Mitscher LA, Mitscher LA, Jung M, Shankel D, et al. Chemoprotection: a review of the potential therapeutic antioxidant properties of green tea (Camellia sinensis) and certain of its constituents. Med Res Rev 1997;17:327-65.
  45. Mukamal KJ, Maclure M, Muller JE, et al. Tea consumption and mortality after acute myocardial infarction. Circulation 2002;105:2476-81.
  46. Navarro-Peran E, Cabezas-Herrera J, Garcia-Canovas F, et al. The antifolate activity of tea catechins. Cancer Res 2005;65:2059-64.
  47. Nemecz G. Green tea. US Pharm 2000;May:67-70.
  48. Peters U, Poole C, Arab L. Does tea affect cardiovascular disease? A meta-analysis. Am J Epidemiol 2001;154:495-503.
  49. Pisters KM, Newman RA, Coldman B, et al. Phase I trial of oral green tea extract in adult patients with solid tumors. J Clin Oncol 2001;19:1830-8.
  50. Samman S, Sandstrom B, Toft MB, et al. Green tea or rosemary extract added to foods reduces nonheme-iron absorption. Am J Clin Nutr 2001;73:607-12.
  51. Seely D, Mills EJ, Wu P, et al. The effects of green tea consumption on incidence of breast cancer and recurrence of breast cancer: a systematic review and meta-analysis. Integr Cancer Ther 2005;4:144-55.
  52. Setiawan VW, Zhang ZF, Yu GP, et al. Protective effect of green tea on the risks of chronic gastritis and stomach cancer. Int J Cancer 2001;92:600-4.
  53. Shaw JC. Green tea polyphenols may be useful in the treatment of androgen-mediated skin disorders. Arch Dermatol 2001;137:664.
  54. Shirai T, Hayakawa H, Akiyama J, et al. Food allergy to green tea. J Allergy Clin Immunol 2003;112:805-6.
  55. Son DJ, Cho MR, Jin YR, et al. Antiplatelet effect of green tea catechins: a possible mechanism through arachidonic acid pathway. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 2004;71:25-31.
  56. Stammler G, Volm M. Green tea catechins (EGCG and EGC) have modulating effects on the activity of doxorubicin in drug-resistant cell lines. Anticancer Drugs 1997;8:265-8.
  57. Suzuki Y, Tsubono Y, Nakaya N, et al. Green tea and the risk of breast cancer: pooled analysis of two prospective studies in Japan. Br J Cancer 2004;90:1361-3.
  58. Taubert D, Roesen R, Schomig E. Effect of cocoa and tea intake on blood pressure: a meta-analysis. Arch Intern Med 2007;167:626-34.
  59. Taylor JR, Wilt VM. Probable antagonism of warfarin by green tea. Ann Pharmacother 1999;33:426-8.
  60. Temme EH, Van Hoydonck PG. Tea consumption and iron status. Eur J Clin Nutr 2002;56:379-86.
  61. Tsubono Y, Nishino Y, Komatsu S, et al. Green tea and the risk of gastric cancer in Japan. N Engl J Med 2001;344:632-6.
  62. Vinson JA, Teufel K, Wu N. Green and black teas inhibit atherosclerosis by lipid, antioxidant, and fibrinolytic mechanisms. J Agric Food Chem 2004;52:3661-5.
  63. Weisburger JH. Tea and health: the underlying mechanisms. Proc Soc Exp Biol Med 1999;220:271-5.
  64. Wu AH, Yu MC, Tseng CC, et al. Green tea and risk of breast cancer in Asian Americans. Int J Cancer 2003;106:574-9.
  65. Wu CH, Yang YC, Yao WJ, et al. Epidemiological evidence of increased bone mineral density in habitual tea drinkers. Arch Intern Med 2002;162:1001-6.
  66. Yang YC, Lu FH, Wu JS, et al. The protective effect of habitual tea consumption on hypertension. Arch Intern Med 2004 26;164:1534-40.
  67. Yuan JM, Koh WP, Sun CL, et al. Green tea intake, ACE gene polymorphism and breast cancer risk among Chinese women in Singapore. Carcinogenesis 2005;26:1389-94.
  68. Zhang M, Binns CW, Lee AH. Tea consumption and ovarian cancer risk: a case-control study in China. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2002;11:713-8.
  69. Zijp IM, Korver O, Tijburg LB. Effect of tea and other dietary factors on iron absorption. Crit Rev Food Sci Nutr 2000;40:371-98.
Noudettu kohteesta https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Vihreä_tee&oldid=768