Loikkaa: valikkoon, hakuun

Melissa

Share/Save/Bookmark
Versio hetkellä 7. helmikuuta 2014 kello 14.27 – tehnyt STerala (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ainesosalomake |info1=Melissalla tarkoitetaan useimmiten melissojen sukuun kuuluvaa sitruunamelissaa (Melissa officinalis). Muitakin melissoja käytetään elintarvikkeena ja roh...)

(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Yleistä tietoa

Melissalla tarkoitetaan useimmiten melissojen sukuun kuuluvaa sitruunamelissaa (Melissa officinalis). Muitakin melissoja käytetään elintarvikkeena ja rohtona (M. nepeta, M. pulegioides, M. sauvage) mutta tämä artikkeli käsittelee sitruunamelissaa.

Sitruunantuoksuinen melissa on pehmeälehtinen yrtti ja rohdoskasvi. Sitä käytetään elintarvikkeena yleisesti ruokien ja juomien makuaineena ja koristeena. Kasvin lehtiä ja niistä saatavaa öljyä on käytetty kansanperinnelääkinnässä suitsukkeena rauhattomuuteen ja ahdistuneisuuteen yli 3000 vuoden ajan. Muita tunnettuja kansanperinteen mukaisia käyttöaiheita suun kautta otettuna ovat: ahdistuneisuus, unettomuus, dyspepsia, oksentelu, turvotus, ilmavaivat, tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö (ADHD), Gravesin tauti, kivuliaat kuukautiset, kouristukset, päänsärky, hammassärky, vauvan hampaiden puhkeamisvaivat, tulehdukset, kasvaimet, hyönteisten puremat, Alzheimerin tauti, hysteria, synkkämielisyys, koliikki, sydämentykytys, reuma ja korkea verenpaine.

Paikallisesti sitruunamelissa on käytetty ehkäisemään bakteerien ja virusten kasvua iholle levitettynä sekä haavojen hoidossa.

Vaikuttavat aineet

Sitruunamelissan aktiiviaineita ovat: kofeiinihappo (tanniini), useita flavonoideja (luteoliiniglukosidi, isokversitriini, apigeniiniglukosidi ja rhamnositriini), rosmariinihappo, ferulahappo metyylikarnosoatti ja hydroksikanelihappo. Kukkien eteerinen öljy sisältää erilaisia aldehydejä: geraniaali (pääaineosa öljyssä), sitronellaali beetakaryofylleeni, neraali ja geranyyliasetatti.

Sitruunamelissaöljyn pääaromiaineet ovat sitronellaali, sitronelloli, sitraali ja geranioliini.

Vaikutus ja käyttö

Sitruunamelissan aktiiviaineilla on todettu hermostoa rauhoittava vaikutus. Se on myös mikrobien kasvua hillitsevä.

Sitruunamelissa on tehokas tieteellisten tutkimusten valossa:

  • Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden oireiden ja levottomuuden lievittäminen.
  • Huuliherpeksen hoito. 1 % sitruunamelissaa sisältävä huulirasva nopeuttaa paranemista, vähentää tartuntavaaraa, oireita ja huuliherpeksen uusiutumista. Melissauute suun kautta nautittuna heti ensimmäisten oieritten ilmaannuttua näyttää nopeuttavan herpes simplex infektion paranemista.
  • Rintaruokittujen vauvojen koliikki. Sitruunamelissaa, fenkolia ja saksan kamomillaa sisältävä uutevalmiste kahdesti päivässä viikon ajan lyhensi koliikkivauvojen itkun kestoa.
  • Vatsavaivojen (dyspepsia) hoidossa. Yhdistelmä sitruunamelissaa ja piparmintun lehtiä, saksan kamomillaa, kuminaa, lakritsia, katkerasaippoa, keltamoa, väinönputkea ja maito-ohdaketta vähentää närästystä, vatsakipua, kouristelua, pahoinvointia ja oksentelua.
  • Parantamaan unen laatua yhdessä valeriaanan kanssa.

Sitruunamelissan hyödyistä on saatu viitteitä seuraavissa tiloissa mutta vähäisen tutkimusaineiston vuoksi tieteellistä arvioita tehosta ei voi vielä tehdä:

  • Levottomuus (dyssomnia). Sitruunamelissa- ja valeriaanauute saattavat lievittää alle 12-vuotiaiden levottomuuden vuoksi lääkärin hoitoa vaativien oireilua.
  • Ruokahaluttomuus.
  • Vatsan ja suoliston vaivat sekä ilmavaivat.
  • Ahdistus.
  • Unihäiriöt.
  • Kouristukset.
  • Gravesin tauti (kilpirauhasen sairaus).
  • Kuukautisvuodon edistäminen.
  • Naisten vaivat.
  • Krampit.
  • Päänsärky.
  • Hammassärky.
  • Haavaumat.
  • Kasvaimet.
  • Hyönteisten puremat.
  • Ärtyvä suoli.
  • Hysteria.
  • Tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriön (ADHD) hoito.

Kuivattuja lehtiä voidaan käyttää sinällään tai niistä voidaan valmistaa teetä. Annostus on 1,5-4,5 grammaa lehtiä lisätään 150 ml:aan kiehuvaa vettä ja annetaan hautua 10 minuuttia. Tätä juomaa voidaan nauttia useita kertoja päivässä.

Uutteita tai valmisteita käytettäessä annostelussa tulee noudattaa valmisteen ohjeita.

Käytössä huomioitavaa

Sitruunamelissa on todennäköisesti turvallista useimille lyhytaikaisessa käytössä. Se voi aiheuttaa haittavaikutuksia kuten:pahoinvointi, oksentelu ja vatsakipu, huimaus ja hengityksen vinkuminen. Käyttöä raskauden ja imetyksen aikana on turvallisisnta välttää puuttuvan tutkimustiedon vuoksi. Sitruunamelissa saattaa vahvistaa rauhoittavien lääkkeiden ja alkoholin rauhoittavaa, lamaavaa tai nukuttavaa vaikutusta eikä niitä tule käytää samanaikaisesti.

Lisätietoa

Tieteellisten artikkelien lyhennelmiä voi lukea PubMed:ssa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed

Lähteet

  1. Allahverdiyev A, Duran N, Ozguven M, Koltas S. Antiviral Activity of the Volatile Oils of Melissa Officinalis L. Against Herpes Simplex Virus Type-2. Phytomedicine. 2004;11(7-8):657-61.
  2. Abascal K, Yarnell E. Alzheimer's Disease: Part 1 - Biology and Botanicals. Alternative & Complementary Therapies. 2004;10(1):18-21.
  3. Abascal K, Yarnell E. Combining Herbs in a Formula for Irritable Bowel Syndrome. Alternative & Complementary Therapies. 2005;11(1):17-23.
  4. Abascal K, Yarnell E. Nervine Herbs for Treating Anxiety. Alternative & Complementary Therapies. 2004;10(6):309-15.
  5. Abt L., Hammerly M. (. AltMedDex® System. [Internet]. Greenwood Village, Colorado: MICROMEDEX; 2004 vol. 119, 3/2004.
  6. Akhondzadeh S, Noroozian M, Mohammadi M, Ohadinia S, Jamshidi AH, Khani M. Melissa Officinalis Extract in the Treatment of Patients with Mild to Moderate Alzheimer's Disease: A Double Blind, Randomised, Placebo Controlled Trial.
  7. Awad R, Levac D, Cybulska P, Merali Z, Trudeau VL, Arnason JT. Effects of traditionally used anxiolytic botanicals on enzymes of the gamma-aminobutyric acid (GABA) system. Can J Physiol Pharmacol. 2007 Sep;85(9):933-42.
  8. Ballard CG, O'Brien JT, Reichelt K, Perry EK. Aromatherapy as a safe and effective treatment for the management of agitation in severe dementia: the results of a double-blind, placebo-controlled trial with Melissa. J Clin Psychiatry. 2002;63(7):553-8.
  9. Basta A, Tzakou O, Couladis M. Composition of the Leaves Essential Oil of Melissa Officinalis s. l. from Greece. Flavour & Fragrance Journal. 2005;20(6):642-4.
  10. Berdonces JL. Attention deficit and infantile hyperactivity. [Spanish]. Rev Enferm. 2001;24(1):11-14.
  11. Blumenthal M, Goldberg A, Brinckmann J. Herbal Medicine: Expanded Commission E Monographs. Newton, MA: Integrative Medicine Communications; 2000:230-232.
  12. Burns A, Byrne J, Ballard C, Holmes C. Sensory stimulation in dementia. BMJ 2002;325:1312-3.
  13. Cerny A, Shmid K. Tolerability and efficacy of valerian/lemon balm in healthy volunteers (a double blind, placebo-controlled, multicentre study). Fitoterapia 1999;70:221-8.
  14. de Sousa AC, Alviano DS, Blank AF, Alves PB, Alviano CS, Gattass CR. Melissa officinalis L. essential oil: antitumoral and antioxidant activities. J Pharm Pharmacol. 2004;56(5):677-81.
  15. Dos Santos-Neto LL, de Vilhena Toledo MA, Medeiros-Souza P, de Souza GA. The use of herbal medicine in Alzheimer's disease-a systematic review. Evid Based Complement Alternat Med. 2006 Dec;3(4):441-5.
  16. Ernst E. The Desktop Guide to Complementary and Alternative Medicine: An Evidence-Based Approach. Mosby, Edinburgh; 2001:169.
  17. Gaby AR. Natural remedies for Herpes simplex. Altern Med Rev. 2006;11(2):93-101.
  18. Geuenich S, Goffinet C, Venzke S, Nolkemper S, Baumann I, Plinkert P, Reichling J, Keppler OT. Aqueous extracts from peppermint, sage and lemon balm leaves display potent anti-HIV-1 activity by increasing the virion density. Retrovirology. 2008;5:27.
  19. Gruenwald J, Brendler T, Jaenicke C. PDR for Herbal Medicines, 4th ed. Montvalie, NJ: Thomson Healthcare; 2007:514-515.
  20. Gutierrez J, Rodriguez G, Barry-Ryan C, Bourke P. Efficacy of plant essential oils against foodborne pathogens and spoilage bacteria associated with ready to eat vegetables: antimicrobial and sensory screening. J Food Proct. 2008;71(9):1846-54.
  21. Hncianu M, Aprotosoaie AC, Gille E, Poiat A, Tuchilu C, Spac A, Stnescu U. Chemical composition and in vitro antimicrobial activity of essential oil Melissa officinalis L. from Romania. Rev Med Chir Soc Med Nat Iasi. 2008;112(3):843-7.
  22. Holmes C, Ballard C. Aromatherapy in Dementia. Advances in Psychiatric Treatment. 2004;10(4):296-300.
  23. Holtmann G, Madisch A, Juergen H, et al. A double-blind, randomized, placebo-controlled trial on the effects of an herbal preparation in patients with functional dyspepsia [Abstract]. Ann Mtg Digestive Disease Week 1999 May.
  24. Houghton PJ, Howes M-. Natural Products and Derivatives Affecting Neurotransmission Relevant to Alzheimer's and Parkinson's Disease. NeuroSignals. 2005;14(1-2):6-22.
  25. Howes M-R, Perry NSL, Houghton PJ. Plants with Traditional Uses and Activities, Relevant to the Management of Alzheimer's Disease and Other Cognitive Disorders. Phytotherapy Research. 2003;17(1):1-18.
  26. Kennedy DO, Little W, Haskell CF, Scholey AB. Anxiolytic effects of a combination of Melissa officinalis and Valeriana officinalis during laboratory induced stress. Phytother Res. 2006;20(2):96-102.
  27. Kennedy DO, Scholey AB, Tildesley NT, et al. Modulation of mood and cognitive performance following acute administration of Melissa officinalis (lemon balm). Pharmacol Biochem Behav 2002;72:953-64.
  28. Kennedy DO, Scholey AB, Tildesley NT, Perry EK, Wesnes KA. Attenuation of laboratory-induced stress in humans after acute administration of Melissa officinalis (Lemon Balm). Psychosom Med. 2004 Jul-Aug;66(4):607-13.
  29. Kennedy DO, Wake G, Savelev S, et al., Modulation of mood and cognitive performance following acute administration of single doses of Melissa officinalis (Lemon balm) with human CNS nicotinic and muscarinic receptor-binding properties. Neuropsychopharmacology. 2003;28(10):1871-81.
  30. Kosalec I, Kalodera Z, Pepeljnjak S. Honeyplant, Melissa Officinalis L. (Lamiaceae) - Botanical and Chemical Data. Farmaceutski Glasnik. 1998;54(9):297-308.
  31. Koytchev R, Alken RG, Dundarov S. Balm mint extract (Lo-701) for topical treatment of recurring herpes labialis. Phytomedicine 1999;6:225-30.
  32. LaValle JB, Krinsky DL, Hawkins EB, et al. Natural Therapeutics Pocket Guide. Hudson, OH:LexiComp; 2000: 469.
  33. Lee J, Chae K, Ha J, et al. Regulation of obesity and lipid disorders by herbal extracts from Morus alba, Melissa officinalis, and Artemisia capillaris in high-fat diet-induced obese mice. J Ethnopharmacol 2008;115:263-70.
  34. Madisch A, Holtmann G, Mayr G, et al. Treatment of functional dyspepsia with a herbal preparation. A double-blind, randomized, placebo-controlled, multicenter trial. Digestion 2004;69:45-52.
  35. Madisch A, Melderis H, Mayr G, Sassin I, Hotz J. A plant extract and its modified preparation in functional dyspepsia. Results of a double-blind placebo controlled comparative study. [German]. Z Gastroenterol. 2001;39(7):511-517.
  36. Mantle D, Pickering AT, Perry AK. Medicinal plant extracts for the treatment of dementia: a review of their pharmacology, efficacy and tolerability. CNS Drugs. 2000;13:201-213.
  37. Mazzanti G, Battinelli L, Pompeo C, Serrilli AM, Rossi R, Sauzullo I, et al. Inhibitory activity of Melissa officinalis L. extract on Herpes simplex virus type 2 replication. Nat Prod Res. 2008;22(16):1433-40.
  38. Melzer J, Rosch W, Reichling J, et al. Meta-analysis: phytotherapy of functional dyspepsia with the herbal drug preparation STW 5 (Iberogast). Aliment Pharmacol Ther 2004;20:1279-87.
  39. Muller SF, Klement S. A combination of valerian and lemon balm is effective in the treatment of restlessness and dyssomnia in children. Phytomedicine 2006;13:383-7.
  40. Nolkemper S, Reichling J, Stintzing FC, Carle R, Schnitzler P. Antiviral Effect of Aqueous Extracts from Species of the Lamiaceae Family against Herpes simplex Virus Type 1 and Type 2 in vitro. Planta Med. 200672(15):1378-82.
  41. Patora J, Klimek B. Flavonoids from lemon balm (Melissa officinalis L., Lamiaceae). Acta Pol Pharm. 2002;59(2):139-43.
  42. Perry EK, Pickering AT, Wang WW, Houghton PJ, Perry NSL. Medicinal Plants and Alzheimer's Disease: From Ethnobotany to Phytotherapy. Journal of Pharmacy & Pharmacology. 1999;51(5):527-34.
  43. Rakel: Integrative Medicine, 2nd ed. Philadelphia, PA. Saunders Elsevier. 2007.
  44. Rotblatt M, Ziment I. Evidence-Based Herbal Medicine. Philadelphia, PA: Hanley & Belfus, Inc; 2002:249-251.
  45. Savino F, Cresi F, Castagno E, et al. A randomized double-blind placebo-controlled trial of a standardized extract of Matricariae recutita, Foeniculum vulgare and Melissa officinalis (ColiMil) in the treatment of breastfed colicky infants. Phytother Res 2005;19:335-40.
  46. Schnitzler P, Schuhmacher A, Astani A, Reichling J. Melissa officinalis oil affects infectivity of enveloped herpes viruses. Phytomedicine. 2008;15(9):734-40.
  47. Triantaphyllou K, Blekas G, Boskou D. Antioxidative properties of water extracts obtained from herbs of the species Lamiaceae. Int J Food Sci Nutr. 2001;52(4):313-317.
  48. Wake G, Court J, Pickering A, Lewis R, Wilkins R, Perry E. CNS Acetylcholine Receptor Activity in European Medicinal Plants Traditionally used to Improve Failing Memory. J Ethnopharmacol. 2000;69(2):105-14.
  49. Wolbling, R.H., Leonhardt, K. Local Therapy of Herpes Simplex with Dried Extract from Melissa Officinalis. Phytomedicine. 1994;1:25-31.
Noudettu kohteesta https://www.ravintolisawiki.fi/index.php?title=Melissa&oldid=825