Mäkikuisma
Yleistä tietoa
Mäkikuisma, Hypericum perforatum on luonnonvarainen ja tehokkaasti levittäytyvä monivuotinen ruoho tai ainavihantia puolipensaita tai pensaita. Suomessa esiintyvät kuismat ovat monivuotisia 30-80cm korkeita pysty- ja jäykkävartisia.
Mäkikuisman kukista eristyy murskattaessa punaista hajutonta väriainetta (hyperisiini), joka maistuu hieman kitkerältä.
Antiikin aikana jo Hippokrates ja Theofrastot tunsivat kasvin. Gaius Plinius suositteli sitä käärmeenpuremiin, Dioskoriden ulkoisesti palovammoihin ja sisäisesti iskiakseen ja malariaan.
Mäkikuisma
Pointti
Mäkikuisma on vanha lääkeyrtti, joka on perinteisesti ollut verenkierron elvyttäjä, närästyksen helpottaja, virtsanerityksen lisääjä ja kihdin sekä reuman hoitoaine.
Sillä on myös kohotettu mielialaa syksyisin valon vähetessä kuin myös vaihdevuosioireissa.
Vaikuttavat aineet
Hyperisiini eli punainen väriaine, flavonoidit, hyperforiini, katekiinityyppiset parkkiaineet, fytosterolit, fenolikarbonihapot ja eteerinen öljy
Vaikutus ja käyttö
Rohdokseksi kerätään kukkimisen aikaan maanpäällinen verso.
Kuisma vaikuttaa ahdistusta ja masennusta lievittävästi. Sillä on tavallisiin masennuslääkkeisiin verrattuna etuna se, että sillä on vähemmän sivuvaikutuksia. Viite: Linde K et al. Cochrane Database Syst Rev 2008: (4):CD000448.
Vuodesta 1995 se on ollut Saksassa eniten määrätty masennuslääke.
Kuisma saattaa vaikuttaa fibromyalgiaan eli pehmytkudoskipuihin pitämällä serotoniinitasot korkealla ja vähentämällä kipuja. Se lisää myös sapeneritystä, estää tulehduksia, edistää hermosäikeiden uusiutumista.
Mäkikuismaöljy (johannisöljy) ulkoisesti käytettynä hoitaa hermovaurioita, iskiaskipuja, auringon polttamaa ihoa, suu- ja nielutulehduksia, hyönteisten pistoja, nopeuttaa haavojen paranemista ja lievittää kutinaa.
Mäkikuismakylvyllä hoidetaan jännityksiä ja hermostuneisuutta, sekä edistetään arpikudosten ja hermotuksen paranemista.
Murskattuja lehtiä ja kukkia voidaan laittaa hyvin puhdistettuun vammakohtaan hoitamaan haavoja ja kipuja.
Peräpukamista johtuviin kipuihin voi saada helpotusta mäkikuismaa sisältävällä voiteella.
Annostus: Vatsaa rauhoittava tee, nautitaan silloin tällöin aterian jälkeen kupillinen teetä 1 tl alla olevasta seoksesta kupilliseen ja haudutetaan 10 min
25g mäkikuismaa
25g sitruunamelissan lehtiä
25g siankärsämöä
Käytössä huomioitavaa
Mäkikuismaa ja sitä sisältäviä valmisteita ei tule käyttää samanaikaisesti muiden masennuslääkkeiden (MAO:n estäjät, serotoniinin takaisinoton estäjät), sillä se voimistaa niiden vaikutusta. Sitä ei pidä käyttää astma- sydän-, epilepsia-, diabetes-, tai HIV-lääkkeiden kanssa. Ei myöskään verenohennuslääkkeiden (eli varfariinin), laihdutuspillereiden, nuhasumutteiden, tetrasykliinin tai teofylliinin kanssa.
Kuisma voi vaikuttaa sekä miesten että naisten lisääntymiskykyyn. Se voi heikentää ehkäisytablettien tehoa ja aiheuttaa läpivuotoja. Kuismaa ei pidä käyttää raskauden eikä imetyksen aikana.
Kesällä mäkikuismaöljyn ulkoinen käyttö päiväsaikaan saattaa altistaa aurinkoihottumalle. Se kannattaakin sivellä iholle yön ajaksi.
Lisätietoa
Lajituntemuksen oppimisympäristö: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=19718
Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/makikuisma
Lähteet
1. Tri Brewer S., Vitamiinit, kivennäisaineet ja yrttivalmisteet, Kariston kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2011
2. Castleman M, Terveyskasivit, Otava Keuruu 2000
3. Holm Y., Hiltunen R. Lääkkeitä luonnosta, Palmenia kustannus,2003 Tammer-Paino Oy 4. Hiltunen R., Holm Y., Huovinen K., Kari O., Lahdelma L., Vitamiinien, kivennäisaineiden, luonnonlääkkeiden parantavat voimat, Valitut Palat 2001
5. Piippo S. Luonnon lääkeyrtit 2 Tammi 2004
6. Raipala-Cormier V. Luontoäidin kotiapteekki, WSOY Juva 1997
7. Vogel A., Yrttikirja, Ykkös-Offset Oy, Vaasa 1998