Hunaja
Yleistä tietoa
Hunaja on mehiläisen (Apis mellifera) tuottama makea, viskoosi tuote.
Muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset hoitivat haavoja, jopa palohaavoja sekä märkiintyneitä haavoja hunajalla. Hunajan käyttö tulehdusten lievittämiseen ja turvotuksen alentamiseen perustuu aineen sisältämään glukoosioksidaasiin, entsyymiin, joka tuhoaa bakteereita.
Hunajaa
Pointti
Mehiläiset valmistavat hunajaa kasvien medestä, n. 1,5 miljoonan kukan mesi tarvitaan puoleen kiloon hunajaa.
Vaikuttavat aineet
Hunaja koostuu pääosin vedestä (20%) ja inverttisokerista eli kahdesta yksinkertaisesta sokerista, fruktoosi (hedelmäsokeri) ja glukoosi (rypälesokeri). Lisäksi siinä on n. 8% sakkaroosia, n. 0,3% typpipitoisia yhdisteitä, aromiaineita, vitamiineja, orgaanisia happoja, mineraaleja, entsyymejä, siitepölyä ja pinosembriiniä, antibioottisesti vaikuttavaa yhdistettä.
Siitepöly sisältää valkuaisaineita, aminohappoja, hiilihydraatteja, vitamiineja, flavonoideja, entsyymejä, kivennäisaineita, antibioottisesti vaikuttavia aineita ja hormonin tavoin vaikuttavia aineita.
Vaikutus ja käyttö
Hunajaa käytetään makeutusaineena sekä esim. taikinan nostattamiseen. Hunajan sokerit ovat pienimolekyylisiä ja imeytyvät nopeasti elimistöön. Tämä tarkoittaa hyvää välipalaa esim. urheilijalle suorituksen aikana tai jälkeen.
Hunajaa on käytetty hengitystieoireisiin ja liman irrottamiseen.
Hunajan makuun vaikuttaa millaisista kukkalaaduista mehiläiset ovat meden imeneet. Suomalainen sekakukkahunaja on väriltään vaaleaa ja maultaan mietoa. Rypsi- ja kanervahunaja ovat tummempia ja maultaan voimakkaampia.
Makeat ruoat kiihdyttävät aivojen endorfiinituotantoa; endorfiinit ovat luonnon oma kipulääke. Kun hunajaa käyttää rohtona, sen kuumentamista on vältettävä yli 40 asteen, jotta tehoaineet eivät tuhoutuisi.
Ruoanlaitossa on hyvä muistaa, että kun sokeri korvataan hunajalla vaikka leivonnassa, niin dl sokeria vastaa ¾ osadesilitraa hunajaa. Nestettä tarvitaan noin 20% vähemmän jokaista käytettyä hunajadesilitraa kohden.
Käytössä huomioitavaa
Hunajassa saattaa olla siitepölyhiukkasia, joten se ei usein sovi siitepölyallergikolle. Hunaja saattaa sisältää Clostridium botulinum–bakteerin itiöitä, jotka ovat aikuiselle ihmiselle täysin vaarattomia, mutta voivat aiheuttaa pienillä lapsilla vakavan ruokamyrkytyksen, imeväisbotulismin. Suomessa tapauksia ei ole ollut, mutta koska bakteeri-itiöitä on Elintarvikeviraston tutkimuksissa löydetty pienestä määrästä hunajaa, on päätetty lisätä Suomessa myytäviin hunaja-purkkeihin varoitusteksti ”Ei alle 1-vuotiaille”.
Lisätietoa
Elintarviketurvallisuusvirasto, Evira: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus+ja+myynti/tuotekohtaisia+vaatimuksia/hunaja
Suomen mehiläishoitajien liitto: http://www.mehilaishoitajat.fi/?x118281=1479963
Lähteet
1. McWhirter A., Clasen L., Bordett G., Mims S., Sanders T., Foods that harm, foods that heal, England, 1996