Hevoskastanja

 Jaa 

Yleistä tietoa

Hevoskastanja, Aesculus hippocastanum kasvaa jopa 15 m korkeaksi luonnonvaraisena Balkanin vuoristoissa, Kreikassa, Albaniassa, Makedoniassa, Serbiassa ja Bulgariassa. Hedelmä on paksukuorinen, piikikäs kota, jonka sisällä on suurikokoinen kiiltävä siemen. Hevoskastanjansiemenuutteet valmistetaan yleensä lehtensä pudottavasta puusta.

Hevoskastanjaa käytetään puistopuuna, jonka etuna on kirvattomuus. Se ei kestä kuumia etelän kesiä, mutta kasvaa aurinkoisilla ravinteikkailla paikoilla Suomen etelärannikolla. Hevoskastanjan siemenet eivät ole syötäviä.

Hevoskastanja

Pointti

Rohdosta käytetään suonikohjujen, nenäverenvuodon, säärihaavojen ja peräpukamien hoitoon.

Vaikuttavat aineet

Hevoskastanjan siemenissa on mm. flavonoideja, steroleja sekä eskiini-nimistä saponiinia, joka supistaa verisuonia ja hillitsee turvotusta.

Vaikutus ja käyttö

Kliinisissä tutkimuksissa hevoskastanjan on havaittu auttavan monissa laskimoverenkierron ongelmissa, mm. jalkojen kipuilu, turvotus, nesteen kertyminen, kutina ja suonenveto. Lentomatkaa ennen kastanjatuotteita kannattaa käyttää jo 2 viikkoa ennen matkaa.

Ulkoisesti voiteilla ja geeleillä hoidetaan peräpukamia, suonikohjuja, urheiluvammoja ja mustelmia.

Annostus: yksittäisannos aikuisille on 0,02g aeskiinia, joka vastaa 0,1g hevoskastanjauutetta hoitamaan huonosta jalkojen laskimoverenkierrosta aiheutuvia vaivoja

Käytössä huomioitavaa

Ei saa käyttää raskaus- ja imetysaikana. Jos on munuaissairaus tai –vaurio, kastanjatuotteita ei pidä käyttää. Verenohennuslääkkeiden yhteydessä neuvoteltava lääkärin kanssa kastanjan käytöstä. Hevoskastanjan siitepöly saattaa haitata allergikkoja.

Lähteet

1. Tri Brewer S., Vitamiinit, kivennäisaineet ja yrttivalmisteet, Kariston kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2011

2. Holm Y., Hiltunen R. Lääkkeitä luonnosta, Palmenia kustannus,2003 Tammer-Paino Oy

3. Hiltunen R., Holm Y., Huovinen K., Kari O., Lahdelma L., Vitamiinien, kivennäisaineiden, luonnonlääkkeiden parantavat voimat, Valitut Palat 2001

4. Piippo S. Luonnon lääkeyrtit 3 Tammi 2004