Kanerva

 Jaa 

Yleistä tietoa

Kanerva on Suomen luonnossa yleinen ja arkinen kasvi, jonka verhiö ja teriö ovat useimmiten punavioletteja. Runsas mesi houkuttelee monia hyönteisiä, ja mehiläisten kokoama kanervahunaja on tummaa ja aromikasta.

Pointti

Kanervan versoja käytetään luudaksina, värjäyksessä sekä nahan parkituksessa sen lisäksi että ne auttavat mm. rauhoittumaan, unen tulosssa sekä virtsatietulehduksissa.

Vaikuttavat aineet

Kanervankukat sisältävät parkkiaineita, erikoliinia, flavonoideja, flavoniglykosideja, arbutiinia, fumaari- ja sitruunahappoa.

Vaikutus ja käyttö

Kanervasta hyödynnetään kukkia, nuppuja ja nuoria versoja. Kanervasta saadaan erinoimaista rauhoittavaa teetä, joka helpottaa unen tuloa. Kupillinen kiehuvaa teetä, 2tl kuivatettuja ja murskattuja kanervankukkia, haudutus 10 min.

Flavoniglykosidit lisäävät virtsaneritystä, joten kanervaa on käytetty virtsatietulehdusten hoitoon. Arbutiini muuttuu emäksisessä virtsassa hydrokinoniksi, mikä vaikuttaa virtsateissä antiseptisesti eli bakteereita ja pieneliöitä tuhoavasti. Kanerva myös vähentää veren virtsahappopitoisuutta ja ehkäisee siten munuaiskivien syntymistä.

Kanervankukan käyttö lisää myös hieneritystä.

Flavoniglykosidit laukaisevat ruuansulatuskanavan sileiden lihasten kouristuksia, ja parkkiaineet supistavat limakalvoja.

Reumatismin hoidossa kylpyihin käytetään usein kanervaa suopursun, pujon, männyn – ja katajanoksien kanssa.

Käytössä huomioitavaa

Kanerva on myrkyllinen, mutta pienissä määrissä aiheuttaa harvoin oireita. Rohdokset saattavat kohottaa verenpainetta. Ei saa käyttää raskauden tai imetyksen aikana. Ei saa antaa alle 2-vuotiaille.

Rohdoskäyttö voi kohottaaa verenpainetta liikaa.

Lisätietoa

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kanerva

Lähteet

1. Michae Castleman, Terveyskasvit, Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki, 2000

2. Marie-Louise Eklöf, Vihreä apteekki, Minerva, Helsinki, Jyväskylä, 2008

3. Sinikka Piippo, Luonnon lääkeyrtit 2, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2004

4. Yrjö Mäkinen, Paula Hakala, Jukka Vauras, Riitta Vauras, Kauppayrtit Oy Edita Ab, Helsinki, 1996,

5. Elisabeth Hoppe, Suuri yrttikirja, Tammi, Tanska 1983

6. Mattias Tolvanen, Luonnonlääkeopas itsehoidosta kiinnostuneille, WSOY, Juva, 1994