Spirulina

 Jaa 

Yleistä tietoa

Spirulina on mikroskooppisen pieni vieterimäinen makean veden levä, jota viljellään monipuolisena ravinto- ja rohdoskasvina. Spirulina maxima- ja Spirulina platensis -lajit ovat elintarvikkeeksi kasvatettava mikroleviä.

Tavallisesti spirulinaa tuotetaan trooppisilla alueilla altaissa, jossa veden pH on selvästi emäksisellä puolella. Pääasiassa S. maximaa viljellään Meksikossa ja S. platensista Thaimaassa ja Kaliforniassa.

Spirulina on erinomaisen ravitseva.Se sisältää runsaasti proteiinia, vitamiineja, mineraaleja karotenoideja ja antioksidantteja. Jopa Maailman Terveysjärjestö (WHO) ja Yhdistyneet Kansakunnat (YK) toteavat spirulinan ravitsemukselliset edut ja suosittelevat spirulinalevää nälän ja aliravitsemuksen torjumiseen kehitysmaissa. NASA ja Euroopan avaruusjärjestö ovat ehdottaneet spirulinaa yhdeksi ensisijaiseksi viljelykasviksi pitkäaikaisille avaruuslennoille. Spirulinaa, jota käytetään monin tavoin elintarvike-, ravintolisä-, farmasia- ja kosmetiikkateollisuudessa.

Spirulinaa käytetään moniin eri terveystarkoituksiin kansanperinnetietoon perustuen. Ne ovat täydentäviä proteiinien, B-vitamiinien ja raudan lähteitä. Niitä käytetään myös laihdutuksen tukena sekä tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriön (ADHD), heinänuhan, diabeteksen, stressin, väsymyksen, ahdistuneisuuden, masennuksen, kuukautisia edeltävä oireyhtymän (PMS) ja muiden naistenvaivojen hoidossa. Spirulinaa käytetään myös suuontelon syöpäkasvainten hoitoon, vahvistamaan immuunijärjestelmää, parantamaan muistia, lisäämään energiaa ja aineenvaihduntaa, alentamaan kolesterolia, ehkäisemään sydänsairauksia, nopeuttamaan haavojen paranemista, parantamaan ruoansulatusta ja edistämään suoliston terveyttä.

Spirulina

Pointti

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto valitsi Spirulinan vuoden 2015 rohdoskasviksi.

Vaikuttavat aineet

Spirulina sisältää peräti 60-70 % helposti imeytyvää proteiinia, joka sisältää välttämättömät aminohapot. Spirulina sisältää noin 16-20 % hiilihydraatteja ja 2-3 % rasvoja (suurin osa tyydyttymättömiä rasvahappoja, runsaasti gammalinoleenihappoa (GLA). Spirulinassa on paljon kivennäisaineita mm. sinkkiä, rautaa, magnesiumia, mangaania, fosforia, kaliumia, kalsiumia ja kuparia. Lisäksi siinä on lehtivihreää (klorofylliä), harvinaista sinivihreää väripigmenttiä (fykosyaniinia), beetakaroteenia, ksantofylliä ja B-ryhmän vitamiineja sekä E- ja K-vitamiinia.

Sinilevien mahdollisia immuunijärjestelmää aktioivia vaikutuksia on tutkittu runsaasti ja ne vähentävät tulehdusperäistä turvotusta ja edistävät virusinfektioista toipumista.

Vaikutus ja käyttö

Spirulina on yksi maailman ravintorikkaimmista kasveista. Se tarjoaa arvokkaita suoja- ja ravintoaineita. Se hillitsee ruokahalua, ja sopii siten laihduttajalle, mutta auttaa myös pysymään kunnossa dieetin aikana. Sopii myös urheilijoille ja kehonrakentajille. Spirulinan tumman sinivihreä väri johtuu fykosyaniini nimisestä polypeptidistä. Sen on todettu vaikuttavan luuytimen tyvisoluihin ja tehostavan veren muodostusta, jäljittelemällä erytropoietiini hormonin vaikutusta. Kiinalaisten tiedemiesten mukaan fykosyaniini säätelisi myös veren valkosolutuotantoa ja jopa silloinkin kun luuytimen tyvisolut ovat tuhoutuneet esimerkiksi kemikaalien tai säteilyn vaikutuksesta. Yksi tärkeimmistä Spirulinan sisältämistä aineista on fykosyaniini, sinisen värinen pigmentti, jota ei löydy mistään muusta kasvista. Kuten lehtivihreä, fykosyaniini kerää itseensä valtavat määrät auringonenergiaa. Yhdessä nämä aineet antavat Spirulinalle sen sinisenvihreän värin. Fykosyaniini on erittäin vahva vesiliukoinen antioksidantti.

Fykosyaniinin on todettu auttavan maksaa ja munuaisia epäpuhtauksien puhdistamisessa. Koska maksa on vastuussa epäpuhtauksien poistamisesta verestä, maksan solut ovat jatkuvasti alttiina suurille määrille epäpuhtauksia, jotka voivat aiheuttaa vapaina radikaaleina merkittävää haittaa. Fykosyaniini auttaa maksan soluja suojautumaan vapaita radikaaleja vastaa sekä tukee solujen tekemää puhdistusprosessia. Lisäksi se stimuloi punaisten verisolujen tuotantoa ja vahvistaa immuunijärjestelmää. Ihmisen elimistössä toimii kaksi tärkeää antioksidanttientsyymiä, glutationiperoksidaasi ja superoksididismutaasi (SOD). Niillä on keskeinen rooli myrkyllisten vapaiden radikaalien aiheuttaman hapetusstressin hallinnassa muun muassa valtimonkovetustautia, nivelvaivoja sekä neurologisia ja psykiatrisia sairauksia vastaan.

Spirulinalle on kuvattu seuraavia käyttöaiheita: Säätelee verensokeritasapainoa, verenpainetta ja kolesterolia, lievittää tulehdusta ja allergioita, suojelee maksaa ja munuaisia, vahvistaa immuunipuolustusta, poistaa kuona-aineita elimistöstä, se on antiviraalinen, antifungaalinen ja antioksidantti.

Käytössä huomioitavaa

Spirulina aktivoi immuunijärjestelmää, jolloin autoimmuunisairauksia sairastavien, kuten multippeliskleroosi (MS), lupus (SLE SLE), nivelreuma, pemfigus (ihosairaus), ym. oireilu voi pahentua. Jos sinulla on jokin näistä sairauksista tai käytät immuunosupressanttia, on syytä keskustella terveydenhoidon ammattilaisen kanssa spirulinan käytöstä.

Spirulina lajien sinilevät sisältävät fenyylialaniinia ja siksi fenyyliketonivirtsaisuuden oireet voivat pahentua. Vältä Spirulina lajien sinilevätuotteita, jos sinulla on fenyyliketonuria.

Spirulinaa esiintyy trooppisilla tai subtrooppisilla merillä ja niitä kasvatetaan valvotuissa olosuhteissa. Merestä peräisin olevissa tuotteissa saattaa olla ympäristömyrkkyjä, muita mikrobeja ja näiden mikrobien tuottamia maksalle myrkyllisiä aineita. Turvallisinta on valita tuotteet, jotka on tutkitusti vapaita näistä epäpuhtauksista.

Lisätietoa

Tieteellisten artikkelien lyhennelmiä voi lukea PubMed:ssa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed

Lähteet

1. Blue-Green Algae Protein Is a Promising Anti-HIV Microbicide Candidate. www.medscape.com/reuters/prof/2000/03/03.16/dd03160g.html (Accessed 16 March 2000).
2. Dagnelie PC. Some algae are potentially adequate sources of vitamin B-12 for vegans. J Nutr 1997;2:379.
3. Fetrow CW, Avila JR. Professional's Handbook of Complementary & Alternative Medicines. 1st ed. Springhouse, PA: Springhouse Corp., 1999.
4. Gilroy DJ, Kauffman KW, Hall RA, et al. Assessing potential health risks from microcystin toxins in blue-green algae dietary supplements. Environ Health Perspect 2000;108:435-9.
5. Hayashi O, Hirahashi T, Katoh T, et al. Class specific influence of dietary Spirulina platensis on antibody production in mice. J Nutr Sci Vitaminol (Tokyo) 1998;44:841-51.
6. Hayashi O, Katoh T, Okuwaki Y. Enhancement of antibody production in mice by dietary Spirulina platensis. J Nutr Sci Vitaminol (Tokyo) 1994;40:431-41.
7. Hirahashi T, Matsumoto M, Hazeki K, et al. Activation of the human innate immune system by Spirulina: augmentation of interferon production and NK cytotoxicity by oral administration of hot water extract of Spirulina platensis. Int Immunopharmacol 2002;2:423-34.
8. Iwasa M, Yamamoto M, Tanaka Y, et al. Spirulina-associated hepatotoxicity. Am J Gastroenterol 2002;97:3212-13.
9. Jensen GS, Ginsberg DJ, Huerta P, et al. Consumption of Aphanizomenon flos-aquae has rapid effects on the circulation and function of immune cells in humans. A novel approach to nutritional mobilization of the immune system. JANA 2000;2:50-6.
10. Kim HM, Lee EH, Cho HH, Moon YH. Inhibitory effect of mast cell-mediated immediate-type allergic reactions in rats by spirulina. Biochem Pharmacol 1998;55:1071-6.
11. Kushak RI, Drapeau C, Van Cott EM, Winter HH. Favorable effects of blue-green algae Aphanizomenon flos-aquae on rat plasma lipids. JANA 2000;2:59-65.
12. Lee AN, Werth VP. Activation of autoimmunity following use of immunostimulatory herbal supplements. Arch Dermatol 2004;140:723-7.
13. Lu HK, Hsieh CC, Hsu JJ, et al. Preventive effects of Spirulina platensis on skeletal muscle damage under exercise-induced oxidative stress. Eur J Appl Physiol 2006;98:220-6.
14. Mao TK, Van de Water J, Gershwin ME. Effects of a Spirulina-based dietary supplement on cytokine production from allergic rhinitis patients. J Med Food 2005;8:27-30.
15. Mathew B, Sankaranarayanan R, Nair PP, et al. Evaluation of chemoprevention of oral cancer with Spirulina fusiforms. Nutr Cancer 1995;24:197-02.
16. Romay C, Armesto J, Remirez D, et al. Antioxidant and anti-inflammatory properties of C-phycocyanin from blue-green algae. Inflamm Res 1998;47:36-41.
17. Romay C, Ledon N, Gonzalez R. Further studies on anti-inflammatory activity of phycocyanin in some animal models of inflammation. Inflamm Res 1998;47:334-8.
18. Shastri D, Kumar M, Kumar A. Modulation of lead toxicity by Spirulina fusiformis. Phytother Res 1999;13:258-60.
19. Vitale S, Miller NR, Mejico LJ, et al. A randomized, placebo-controlled, crossover clinical trial of super blue-green algae in patients with essential blepharospasm or Meige syndrome. Am J Ophthalmol 2004;138:18-32.