Ternimaito (Colostrum)
Yleistä tietoa
Ternimaito (Colostrum), joka tunnetaan myös nimillä ensimaito, juustomaito tai pihkamaito, on maidon muoto, jota nisäkkään (ml. ihmiset) maitorauhaset erittävät raskauden loppuvaiheessa ja heti synnytyksen tai poikimisen jälkeen. Ternimaito on monimuotoinen neste, joka sisältää vastasyntyneelle hyödyllisiä ravintoaineita, vasta-aineita ja kasvutekijöitä.Pointti
Ihmisen ternimaidossa on proteiineja lähes 3%, kun taas tavallisessa äidinmaidossa niitä on vain noin 1%. Kuumennuksen ja pastöroinnin yhteydessä ternimaidon aineiden rakenne tuhoutuu, pakastekuivauksella säilytetään parhaiten ternimaidon vaikuttavat ominaisuudet.
Ternimaitoa on kokeiltu mm. urheilussa parantamaan suoritusta sekä palautumiseen kisan tai rankan harjoitusten jälkeen.
Vaikuttavat aineet
Ternimaidon ravintokoostumus eroaa tavallisesta myöhemmin erittyvästä maidosta. Sen rasvapitoisuus on pienempi ja siinä on vähemmän hiilihydraatteja verrattuna tavalliseen maitoon, mutta runsaammin proteiineja ja A-vitamiinia. Lisäksi ternimaidossa on oleellisesti enemmän kasvuhormonia ja se sisältää myös lymfosyytteja [1] ja vasta-aineita (esim. immunoglobuliineja IgA, IgG, ja IgM). Useimmiten eläinten (lehmän, sian, lampaan) ternimaidossa on pääasiassa immunoglobuliinia IgG, kun taas ihmisen tuottamassa ternimaidossa on pääasiallisesti IgA:ta [2]. Ternimaidon sisältämät vasta-aineet stimuloivat tehokkaasti vastasyntyneen immuunijärjestelmän kehittymistä ja kypsymistä varsinkin eläimillä. Vasikan vatsa on huokoinen ensimmäisten vuorokausien ajan, joten vasta-aineet pystyvät siirtymään verenkiertoon ja muualle kehoon vatsan seinämien läpi. Kun vastasyntynyt vasikka juo emon erittämää ternimaitoa, on tämä eräänlainen emon immuniteetin passiivinen siirto. Ihmisillä lehmän ternimaidon (per os eli suun kautta) sisältämien vasta-aineiden on havaittu auttavan esimerkiksi mm. seuraavia suolistoinfektioita aiheuttavia patogeeneja vastaan: E. coli [3], Shigella flexneri [4], Cryptosporidium parvum [5], ja rotavirus [6]. Vasta-aineiden lisäksi ternimaito sisältää muitakin mikrobeja tappavia aineita kuten laktoferriinia, laktoperoksidaasia, ja lysosomeja [7].
Vaikutus ja käyttö
Ternimaito edistää lihasten kasvua, sillä sen käyttö lisää vapaita aimohappoja ja proteiinisynteesiä. Ternimaito sisältää kasvuun vaikuttavia tekijöitä, kuten insuliinin kaltaista hormonia (IGF-I). Ternimaidon IGF-I pitoisuus on havaittu olevan 7-67 nmol/l kun taas tavallisen maidon alle 0.3 nmol/l eli ero on 20-200 –kertainen [8]. IGF-I:llä on vahva anabolinen teho. Se kasvattaa mm. luustolihaksia lisäämällä vapaita aminohappoja ja proteiinisynteesiä ja se tehostaa myös kehon omaa kasvuhormonin tuotantoa [9].
Ternimaitoa onkin kokeiltu urheilussa parantamaan suoritusta ja palautumiseen kisan tai harjoitusten jälkeen. Urheilijan suorituskykyyn tosin ei ole saatu kiistattomia tuloksia, mutta joidenkin tutkimusten mukaan ternimaito voi edesauttaa palautumista rankan suorituksen jälkeen [8].
Kasvutekijät voivat auttaa myös syöpäpotilaita ja suolistoinfektiopotilaita. Yhdessä vasta-aineiden kanssa ne voivat korjata vaurioitunutta suolen epiteeliä, jolloin ravintoaineiden imeytyminen normalisoituu ja ihmisen immuunivaste paranee. Ternimaidon terveysvaikutusten tehokkuutta ihmisellä voi tosin hieman epäillä, sillä suuri osa ternimaidon ravinto- ja suoja-aineista eivät imeydy sellaisenaan, tuhoutuvat ruoansulatuselimistössä tai jopa sitä ennen kuumennuksen tai pastöroinnin seurauksena. Ternimaitoa myydään mm. Ecoway Colostrum –nimisinä lisäravinnekapseleina. Ternimaitovalmisteilla ei ole tunnettuja interaktioita lääkkeitten kanssa.
Ternimaidossa on tavallista maitoa vähemmän laktoosia, ja laktoosi-intolerantikon herkkyys laktoosille ratkaisee, saako ternimaidosta tyypillisiä vatsa- ja suolisto-oireita vai ei.
Käytössä huomioitavaa
Kannattaa huomioida, että pastöroimattomassa raaka(terni)maidossa voi olla esimerkiksi Listeria monocytogenes –bakteeria [10].
Lisätietoa
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira/alkutuotanto: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/elaimista+saatavat+elintarvikkeet/maito/usein-kysyttya-raakamaidosta-/] Maitohygienialiitto: http://www.maitohygienialiitto.fi/suomalainen-maito/raakamaito
Lähteet
[1] Bertetto A., Castellucci G., Fabietti G., Scalise F., Vaccaro R., “Lymphocytes bearing the T cell receptor gamma delta in human breast milk”, Archives of Disease in Childhood – BMJ Journals, 1990 Nov, Vol. 65, No. 11, ss. 1274–1275.
[2] Mestecky J., Lamm M., Strober W., Bienenstock J., McGhee J.R., Mayer L., Mucosal Immunology, 3rd Ed, Elsevier Academic Press, 2005. [3] Huppertz H., Rutkowski S., Busch D., Eisebit R., Lissner R., Karch H., “Bovine colostrum ameliorates diarrhea in infection with diarrheagenic Escherichia coli, shiga toxin-producing E. Coli, and E. coli expressing intimin and hemolysin.” Journal of Pediatric Gastroenterology and Nutrition, 1999 Oct, Vol. 29, no. 4, s. 452-456.
[4] Tacket C.O., Binion S.B., Bostwick E., Losonsky G., Roy M.J., Edelman R., “Efficacy of bovine milk immunoglobulin concentrate in preventing illness after Shigella flexneri challenge” The American Journal of Tropical Medicine and Hygiene, Sept. 1992, Vol. 47, No. 3, s. 276–283.
[5] Tzipori S., Roberton D., Chapman C. “Remission of diarrhoea due to cryptosporidiosis in an immunodeficient child treated with hyperimmune bovine colostrum.” British Medical Journal, 1986, vol, 293, No. 6557, s. 1276–1277.
[6] Davidson G., Whyte P., Daniels E., Franklin K., Nunan H., McCloud P., Moore A., Moore D., “Passive immunization of children with bovine colostrum containing antibodies to human rotavirus.” Lancet, Sept. 1989, s. 709–712.
[7] Lönnerdal B. “Nutritional and physiological significance of human milk proteins.” The American Journal of Clinical Nutrition, 2003, vol.77, no. 6, s. 1537–1543.
[8] Mero A., Kähkönen J., Nykänen T., Parviainen T., Jokinen I., Takala T., Nikula T., Rasi S., Leppäluoto J., “IGF-I, IgA, and IgG responses to bovine colostrum supplementation during training”, Journal of Applied Physiology, Aug 2002, Vol. 93, no. 2, s. 732-739, DOI: 10.1152/japplphysiol.00002.2002
[9] Manninen, A. “Protein metabolism in exercising humans with special reference to protein supplementation”, Kuopion yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, opinnäytetutkielma, 164 s., 2002