Tryptofaani

 Jaa 

Yleistä tietoa

Tryptofaani (L-tryptofaani) on aminohappo, ts. proteiinin rakenneosa, jota on monissa kasvi- ja eläinperäisissä proteiineissa. L-tryptofaani on välttämätön aminohappo, koska elimistö ei pysty valmistamaan sitä – ts. sitä täytyy saada ravinnosta päivittäin. Tryptofaania on mm. maidossa, pähkinöissä, soijassa, banaanissa, kananmunissa, lihassa ja kalassa. Monipuolista ruokavaliota syövät terveet suomalaiset saavat ravinnosta yleensä riittävästi tryptofaania.

Koska tryptofaani on välttämätön aminohappo, WHO suosittelee tryptofaanin päiväannokseksi 3,5 mg painokiloa kohti. Esim. 70 kg:lle saantisuositus on 240 mg päivässä. Suomalaisesta ruokavaliosta saadaan keskimäärin 900 mg tryptofaania päivässä. Kasvissyöjillä ja muilla lihaa vähän syövillä tryptofaanin saanti voi olla alhaista ja jopa riittämätöntä kun taas paljon valkuaisaineita syövillä saanti voi olla tarpeettoman suurta.

Tryptofaani

Pointti

Tryptofaania tarvitaan normaaliin kasvuun ja kehitykseen sekä aivojen tärkeän välittäjäaineen, serotoniinin, muodostukseen.

Vaikuttavat aineet

Tryptofaanipitoiset proteiinit pilkotaan ruuansulatuksessa ja imeytymisen jälkeen tryptofaani muutetaan elimistössä ensin 5 -HTP:ksi (5-hydroksytryptofaani) ja sitten edelleen serotoniiniksi. Serotoniini on hermosolujen väliseen viestitykseen osallistuva hormoni, joka vaikuttaa mm. mielialaan ja verisuonten supistumiseen.

Vaikutus ja käyttö

L-tryptofaania tiedetään käytettävän unettomuuden, uniapnean, masennuksen, ahdistuksen, kasvojen kiputilojen,vaikean PMS:n (premenstruaalisyndrooma), tupakoinnin lopettamisen, hampaiden narskuttelun, tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriön (ADHD) ja Touretten syndrooman hoidossa sekä tehostamaan urheilullinsta suorituskykyä.

Tutkimustiedon perusteella tryptofaani on tehokas vaikean PMS-häiriön (PMDD) hoidossa. Annos 6 grammaa L-tryptofaania päivässä näyttää vähentävän mielialan vaihteluja, jännitystä ja ärtyisyyttä. L-tryptofaani näyttää myös antavan lisätehoa tupakoinnin lopettamiseen.

Tutkimuksissa on saatu viitteitä tryptofaanin tehosta seuraavissa tiloissa, mutta näytön vähäisyyden vuoksi tieteellistä arviota tehosta ei voi toistaiseksi tehdä: Masennus. Alustava tutkimus osoittaa että L-tryptofaani saattaa tehostaa masennuksen hoidon lääkkeiden tehoa. Kaamosmasennus (SAD). Tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriön (ADHD). ADHD-lapsilla on alhaisemmat tryptofaanitasot, mutta tryptofaanilisä ei näytä paravan ADHD-oireilua. Unihäiriöt. Tryptofaani näyttäisi lyhentävän nukahtamisaikaa. Uniapnea (unen aikaneinen hengityskatkos). Tryptofaani saattaa vähentävän uniapneajaksoja. Ahdistus.

Tähänastinen tutkimusnäyttö ei tue tryptofaanin käyttöä narskuttelun tai kasvokipujen hoidossa, eikä sillä ole tutkimuksin osoitettua urheilullista suorituskykyä parantavaa vaikutusta.

Käytössä huomioitavaa

Tryptofaanilla ei ole turvallisen käytön ylärajaa mutta säännölliseksi päiväannokseksi suositellaan korkeintaan 1000 mg päivässä.

Tryptofaanin käyttöä ei ole tutkittu raskauden ja imetyksen aikana eikä sitä siksi voi suositella. Tryptofaani nostaa aivojen serotoniinipitoisuutta eikä sitä siksi tule käyttää yhdessä serotoniinin pitoisuuksiin vaikutttavan lääkityksen, kuten masennuslääkityksen kanssa.

Tutkimusten yhteydessä L-tryptofaanin on kirjattu aiheuttaneen haittavaikutuksia, kuten närästys, vatsakipu, röyhtäily ja kaasun muodostuksen lisääntyminen, pahoinvointi, oksentelu, ripuli ja ruokahaluttomuus. Se voi myös aiheuttaa päänsärkyä, pyörrytystä, uneliaisuutta, suun kuivumista, näön hämärtymistä, lihasheikkoutta ja seksuaalisia ongelmia.

Lisätietoa

1990-luvulla yhden Japanilaisen valmistajan tryptofaanituote aiheutti eosinofilia-lihaskipu oireyhtymää (EMS) ja vaikutus johtui tuotteen epäpuhtauksista. Nykyisin markkinoilla olevista tuotteista tutkitaan. ko. epäpuhtaudet, eikä niitä ole esiintynyt.

Eniten tryptofaania sisältävät ruuat (Fineli): http://bot.fi/dbc

Tieteellisten artikkelien lyhennelmiä voi lukea PubMed:ssa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed

Lähteet

1. Bell C, Abrams J, Nutt D. Tryptophan depletion and its implications for psychiatry. Br J Psychiatry 2001;178:399-405.
2. Bohme A, Wolter M, Hoelzer D. L-tryptophan-related eosinophilia-myalgia syndrome possibly associated with a chronic B-lymphocytic leukemia. Ann Hematol 1998;77:235-8.
3. Bowen DJ, Spring B, Fox E. Tryptophan and high-carbohydrate diets as adjuncts to smoking cessation therapy. J Behav Med 1991;14:97-110.
4. Bryant SM, Kolodchak J. Serotonin syndrome resulting from an herbal detox cocktail. Am J Emerg Med 2004;22:625-6.
5. FDA. Information paper on L-tryptophan and 5-hydroxy-L-tryptophan. Office of Nutritional Products, Labeling, Dietary Supplements. Center for Food Safety and Applied Nutrition. February 2001.
6. Ghadirian AM, Murphy BE, Gendron MJ. Efficacy of light versus tryptophan therapy in seasonal affective disorder. J Affect Disord 1998;
7. Hatch DL, Goldman LR. Reduced severity of eosinophilia-myalgia syndrome associated with consumption of vitamin-containing supplements before illness. Arch Intern Med 1993;153: 2368-73.
8. Korner E, Bertha G, Flooh E, et al. Sleep-inducing effect of L-tryptophane. Eur Neurol 1986;25 Suppl 2:75-81.
9. Lieberman HR, Corkin S, Spring BJ. The effects of dietary neurotransmitter precursors on human behavior. Am J Clin Nutr 1985;42:366-70.
10. Messiha FS. Fluoxetine: adverse effects and drug-drug interactions. J Toxicol Clin Toxicol 1993;31:603-30.
11. Murphy FC, Smith KA, Cowen PJ, et al. The effects of tryptophan depletion on cognitive and affective processing in healthy volunteers. Psychopharmacology (Berl) 2002;163:42-53.
12. Priori R, Conti F, Luan FL, et al. Chronic fatigue: a peculiar evolution of eosinophilia myalgia syndrome following treatment with L-tryptophan in four Italian adolescents. Eur J Pediatr 1994;153:344-6.
13. Seltzer S, Dewart D, Pollack R, Jackson E. The effects of dietary tryptophan on chronic maxillofacial pain and experimental pain tolerance. J Psychiatr Res 1982-83;17:181-6.
14. Shapiro S. Epidemiologic studies of the association of L-tryptophan with the eosinophilia-myalgia syndrome: a critique. J Rheumatol Suppl 1996;46:44-58.
15. Sharma RP, Shapiro LE, Kamath SK. Acute dietary tryptophan depletion: effects on schizophrenic positive and negative symptoms. Neuropsychobiol 1997;35:5-10.
16. Shaw K, Turner J, Del Mar C. Tryptophan and 5-hydroxytryptophan for depression. Cochrane Database Syst Rev 2002;(1):CD003198.
17. Simat TJ, Kleeberg KK, Muller B, Sierts A. Synthesis, formation, and occurrence of contaminants in biotechnologically manufactured L-tryptophan. Adv Exp Med Biol 1999;467:469-80.
18. Singhal AB, Caviness VS, Begleiter AF, et al. Cerebral vasoconstriction and stroke after use of serotonergic drugs. Neurology 2002;58:130-3.
19. Smith KA, Fairburn CG, Cowen PJ. Symptomatic relapse in bulimia nervosa following acute tryptophan depletion. Arch Gen Psychiatr 1999;56:171-6.
20. Steinberg S, Annable L, Young SN, Liyanage N. A placebo-controlled study of the effects of L-tryptophan in patients with premenstrual dysphoria. Adv Exp Med Biol 1999;467:85-8.
21. Stockstill JW, McCall D Jr., Gross AJ. The effect of L-tryptophan supplementation and dietary instruction on chronic myofascial pain. J Am Dent Assoc 1989;118:457-60.