Vadelma

 Jaa 

Yleistä tietoa

Vadelma (Rubus idaeus) on monivuotinen vatukoihin kuuluva puolipensas. Sen marjoja ja lehtiä on käytetty pitkään elintarvikkeena ja rohtona. Etenkin lehtiä ja niistä tehtyä teetä on käytetty kansanperinnerohtona naistenvaivojen helpottamiseen, esim. kivuliaat ja runsaat kuukautiset, raskaus-aamupahoinvointi, keskenmenon ehkäisy ja kohdun valmistaminen synnytyksen. Sitä tiedetään käytetyn myös ruoansulatuskanavan häiriöiden (ripuli), hengitysteiden tulehdusten, sydänvaivojen, kuumeen ja diabeteksen hoitoon. Vadelman lehden ajatellaan edistävän hikoilua, virtsaamista ja sapen tuotantoa, joten sitä käytetään kehoa kuonasta puhdistavana.

Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana on tutkittu vadelman mahdollisia vaikutuksia bakteeri-infektioiden, ahdistuksen, kipujen ja tulehduksellisten tilojen hoidossa.

Vadelman marjoja

Vaikuttavat aineet

Vadelma sisältää antosyanideja, ellagitanniineja, flavonoleja kuten kversetiini ja kampferoli, katekiinia ja fenolisia happoja. Vadelmasta löytyy myös askorbiinihappoa, beeta-karoteenia, klorogeenihappoa, glutationia ja alfa-tokoferolia.

Sekä lehdet että marjat sisältävät rautasitraattia.

Marjat sisältävät rauta-, kalium- ja kalsiumsuoloja, omena-ja viinihappoa.

Lehdet sisältävät myös pektiiniä, omenahappoa, kalsiumkloridia, kaliumkloridia, kaliumsulfaattia ja fragriini alkaloidia, joka vaikuttaa kohtuun ja munasarjoihin.

Vaikutus ja käyttö

Vadelmalla on antikoliiniesteraasi-, antioksidanttinen ja verenkiertoa parantava vaikutus. Vadelman lehtien parkkiaineet supistavat ruuansulatuskanavan limakalvoja. Lisäksi vadelma vaikuttaa hiostavasti ja lievästi virtsaneritystä lisäävästi. Lehtien sisältämä fragariini-yhdiste stimuloi ja rauhoittaa kohdun lihaksia. Vadelman on ajateltu sekä vahvistavan kohtua synnytykseen että ehkäisevän keskenmenoja.

Tutkimustulokset vadelman tehosta erilaisissa naistenvaivoissa ovat ristiriitaisia.

Vadelmaa (vadelmanlehteä) on tutkittu useiden vaivojen hoitoon, mutta mutta vähäisen tutkimusaineiston vuoksi tieteellistä arvioita tehosta ei voi vielä tehdä seuraavissa tiloissa:

• Vatsavaivat.
• Sydänoireet.
• Hengityselinten ongelmat.
• Diabetes.
• Vitamiininpuutokset.
• Nesteen kertyminen.
• Ihottuma.
• Kurkkukipu.

Vadelmanlehteä voidaan käyttää tabletteina, teenä tai uutteena.

Käyttöohje Parsonsin julkaisun mukaisesti:

• Tabletit: 2 x 300mg tai 400mg tablettia aterian yhteydessä kolme kertaa päivässä.
• Tee: 1-5 kuppia päivässä. 1 tl kuivattua vadelmanlehteä kupilliseen kiehuvaa vettä. Anna hautua 10 min.
• Uutteet: Noudata pakkauksen ohjeita.

Käytössä huomioitavaa

Vadelma ja vadelmanlehti on todennäköisesti turvallista useimmille kohtuullisesti käytettynä.

Lisätietoa

Tieteellisten artikkelien lyhennelmiä voi lukea PubMed:ssa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed

Lähteet

1. Bamford DS, Percival RC, Tothill AU. Raspberry leaf tea: a new aspect to an old problem. Br J Pharmacol 1970;40:161P-162P
2. Durgo K, Belščak-Cvitanović A, Stančić A, Franekić J, Komes D. The bioactive potential of red raspberry (Rubus idaeus L.) leaves in exhibiting cytotoxic and cytoprotective activity on human laryngeal carcinoma and colon adenocarcinoma. J Med Food. 2012 Mar;15(3):258-68. doi: 10.1089/jmf.2011.0087. Epub 2011 Nov 14.
3. Eagon PK, Elm MS, Hunter DS, et al. Medicinal herbs: modulation of estrogen action. Era of Hope Mtg, Dept Defense; Breast Cancer Res Prog, Atlanta, GA 2000;Jun 8-11.
4. Gudej J, Tomczyk M. Determination of flavonoids, tannins and ellagic acid in leaves from Rubus L. Species. Arch Pharm Res. 2004 Nov;27(11):1114-9.
5. McFarlin BL, Gibson MH, O'Rear J, Harman P. A national survey of herbal preparation use by nurse-midwives for labor stimulation. Review of the literature and recommendations for practice. J Nurse Midwifery 1999;44:205-16.
6. McGavin WJ, Mitchell C, Cock PJ, Wright KM, MacFarlane SA. Raspberry leaf blotch virus, a putative new member of the genus Emaravirus, encodes a novel genomic RNA. J Gen Virol. 2012 Feb;93(Pt 2):430-7. doi: 10.1099/vir.0.037937-0. Epub 2011 Nov 2.
7. Morimoto C, Satoh Y, Hara M, et al. Anti-obese action of raspberry ketone. Life Sci 2005;77:194-204.
8. Mullen W, McGinn J, Lean ME, et al. Ellagitannins, flavonoids, and other phenolics in red raspberries and their contribution to antioxidant capacity and vasorelaxation properties. J Agric Food Chem 2002;50:5191-6.
9. Parsons M, Simpson M, Ponton T. Raspberry leaf and its effects on labour: safety and efficacy. Aust Coll Midwives Inc J 1999;12:20-5.
10. Patel AV, Rojas-Vera J, Dacke CG.Therapeutic constituents and actions of Rubus species. Curr Med Chem. 2004 Jun;11(11):1501-12.
11. Simpson M, Parsons M, Greenwood J, Wade K. Raspberry leaf in pregnancy: its safety and efficacy in labor. J Midwifery Womens Health 2001;46:51-9.
12. Wada L, Ou B. Antioxidant activity and phenolic content of Oregon caneberries. J Agric Food Chem 2002;50:3495-500.
13. Wang SY, Jiao H. Scavenging capacity of berry crops on superoxide radicals, hydrogen peroxide, hydroxyl radicals, and singlet oxygen. J Agric Food Chem 2000;48:5677-84.
14. Wang SY, Lin HS. Antioxidant activity in fruits and leaves of blackberry, raspberry, and strawberry varies with cultivar and developmental stage. J Agric Food Chem 2000;48:140-6.