Vihreä kahvipapu

 Jaa 

Yleistä tietoa

Kahvia viljellään maailmassa eniten Brasiliassa, Vietnamissa ja Indonesiassa. Suurin osa viljeltävästä kahvista on Coffea arabicaa (75%) ja loput toista lajia, C. canephoraa (syn. C. robusta). Raakakahvia eli paahtamattomia kahvipapuja, joista on poistettu siemenkuoret, käytetään vihreän kahvipapu-uutteen valmistamiseksi.

Klorogeenihappo

Pointti

Kahvipapu-uutetta käytetään sen klorogeenihapon takia painonhallinnan apuvälineenä, Klorogeenihappo mm. estää haiman lipaasia, mikä tarkoittaa että rasvat eivät pilkkoudu, eivätkä näin ollen imeydy vaan poistuvat ulosteen mukana.

Vaikuttavat aineet

Raaka-kahvi sisältää keskimäärin 1,16% kofeiinia, joka voidaan poistaa ylikriittisen hiilidioksidin avulla. Lisäksi siinä on klorogeenihappoa 5,5-7,6%, n. 16% kahviöljyä, josta 1% diterpeenialkoholeja kuten kafestoli ja kahweoli sekä n. 1% trigonelliiniä. Näistä kofeiini toimii yleisenä piristeenä ja klorogeenihappo taas on kiinnostava mm. sen haiman lipaasia estävästä vaikutuksesta johtuen. Robusta-lajit sisältävät enemmän klorogeenihappoa, joten niitä käytetään vihreän kahvipapu-uutteen valmistamiseen. Paahtaminen vähentää klorogeenihappopitoisuutta, mikä on syynä siihen, että käytetään paahtamattomia papuja. Myös kofeiinipitoisuus laskee jonkun verran paahdon aikana. Aromiaineita, joita tunnetaan >700, taas syntyy prosessissa.

Vaikutus ja käyttö

Vihreää kahvipapu-uutetta käytetään sen klorogeenihapposisällön takia painonhallinnan apuna. Klorogeenihapolle tunnetaan seuraavat vaikutukset: estää amylaasia, vaikuttaa glukoosin metaboliaan (rotilla), antagonistinen vaikutus ihmisen glukoosin kuljetukseen, estää haiman lipaasia 50%:sti (in vitro), vaikuttaa rasvan metaboliaan (eläimillä), hidastaa rasvan imeytymistä, nopeuttaa rasvametaboliaa maksassa, parantaa energia-aineenvaihduntaa ja vähentää liponeogeneesiä. Vihreä kahvipapu-uutteita, joista kofeiini on poistettu ja klorogeenihappopitoisuus standardoitu n. 45%:iin on ollut markkinoilla jossain muodossa vuodesta 2002 painonhallinnan apuvälineenä.

Vihreästa kahvipapu-uutteesta on julkaistu systemoitu katsaus ja meta-analyysi (Onakpoya et al. 2011). Katsaukseen hyväksyttiin mukaan kolme satunnaistettua kliinistä koetta, joissa oli 142 osallistujaa. Kesto oli 4 viikkoa (1) tai 12 viikkoa (2) ja annoksena 180 mg (1) tai 200 mg (2) uutetta. Painon pudotus oli 1.35, 5.4 ja 4.97 kg. Jokaisessa ryhmässä, joka sai kahvipapu-uutetta se oli selkeästi suurempi kuin lumeryhmässä. Haittavaikutuksia ei ollut tai niitä ei raportoitu. Kokeiden aikana ei tehty muita elämäntapamuutoksia.

Vuonna 2012 Vinson et al. julkaisivat satunnaistetun, kaksoissokko, lumekontrolloidun, crossover-tutkimuksen, jossa oli mukana 16 ylipainoista aikuista. Heidän BMI:nsä tutkimuksen alussa oli 28,22 plus/minus 0,91. Tutkimuksen kesto oli 22 viikkoa. Vihreää kahvipapu-uutetta käytettiin joko korkeaa annosta (1050 mg uutetta) tai matalaa annosta (700 mg uutetta) 6 viikkoa, sitten oli 2 viikon wash out- eli puhdistuvaihe, ja lopuksi 6 viikkoa toista annosta. Osallistujilta mitattiin paino, BMI, rasvaprosentti, pulssi ja verenpaine. Tuloksina paino -8,04 kg, BMI -2,92 ja rasvaprosentti -4,44. Haittavaikutuksia ei ollut, paitsi plaseboryhmässä lievää systolisen verenpaineen nousua. Kokeen aikana ei tehty muita elämäntapamuutoksia Tulokset olivat melko pysyviä, 14/16 pystyivät pysymään alemmassa painossa seuranta-tutkimuksen aikana.

Lähteet

Onakpoya I, Terry R, Ernst E: The Use of Green Coffee Extract as a Weight Loss Supplement: A Systematic Review andMeta-Analysis of Randomised Clinical Trials. Gastroenterology Research and Practice. Volume 2011, Article ID 382852, 6 pages doi:10.1155/2011/382852.

Vinson JA,Burnham BR, Nagendran MV: Randomized, double-blind, placebo-controlled, linear dose, crossover study to evaluate the efficacy and safety of a green coffee bean extract in overweight subjects. Diabetes, Metabolic Syndrome and Obesity: Targets and Therapy 2012:5 21–27.