B12-vitamiini eli kobalamiini

 Jaa 

Yleistä tietoa

B12-vitamiini vesiliukoinen vitamiiini, jota tarvitaan B12-vitamiinia tarvitaan mm. aivojen, hermojen, veren puna- ja valkosolujen kehittymiseen ja normaaliin toimintaan. B12-vitamiinia saa runsaasti sisäelimistä, lihasta, kalasta, kananmunista ja maitotuotteista. Poikkeuksena useimmille vesiliukoisille vitamiineille, B12-vitamiinilla on runsaat varastot elimistössä, jotka riittävät jopa vuosiksi. Puutos on harvinaista ja johtuu useimmiten vitamiinin imeytymishäiriöstä tai pitkään jatkuneesta tiukasta kasvisruokavaliosta ilman B12-vitamiinilisää. Joihinkin ruokiin saatetaan lisätä B12-vitamiinia, esim. eräät soijavalmisteet ja leivät.

Yleisimpiä syitä B12-vitamiinin puutteeseen ovat erilaiset vitamiinin imeytymishäiriöt, esim. mahalaukun solujen riittämätön kyky erittää ns. sisäistä tekijää eli intrinsic factoria, jota tarvitaan B12-vitamiinin imeytymistapahtumassa.

Pointti

B12-vitamiinia varastoidaan tehokkaasti, siksi sitä ei tarvita välttämättä joka päivä. Esim. kasvissyöjä voi ottaa koko viikon annoksen kerrallaan viikottain.

Vaikuttavat aineet

Imeytyäkseen kobalamiinin pitää liittyä mahan tuottamaan intrinsic factor-proteiiniin. Elimistössä kobalamiinin aktiivimuodot (koentsyymit) ovat: hydroksikobalamiini, metyylikobalamiini ja adenosiinikobalamiini.

Vaikutus ja käyttö

Bl2-vitamiini toimii koentsyyminä perimäaineksen muodostuksessa (DNA-synteesi ja nukleotidit), sitä tarvitaan tarvitaan folaatin muuttamiseen aktiiviseen muotoon, solukalvojen fosfolipidien rakennukseen, hermokudoksen toimintaan ja verisolujen muodostukseen. B12-vitamiinia kuluu myös hiilihydraattien ja rasva-aineiden hajottamiseeen.

B12-vitamiinin tai foolihapon imeytymishäiriön yhteydessä perimän jakautuminen vilkastuu ja seurauksena voi olla megaloblastinen anemia tai pernisiöösi anemia. Molemmissa verisolujen muodostumien häiriintyy ja oireina on suun ja ruuansulatuskanavan limakalvon haurastumista sekä hermosto-oireilua, kuten raajojen puutumista tai pistelyä, motorisen kyvyn ja muistin heikkenemistä, korvien soimista, näkemisen ja maistamisen muutoksia sekä mielialan vaihtelua ja jopa todellisuuden tajun häiriintymistä. Pitkäaikainen vakava puutos johtaa pysyviin hermostohäiriöihin ja hoitamaton pernisiöösi anemia jopa kuolemaan.

B12-vitamiinin puutos etenee hitaasti suurten varastojen ja vähäisen saannin aikaisen tarkan B-12 vitamiinin takaisinoton vuoksi. Puutosoireet, kuten väsymys, hengenahdistus sekä limakalvon ja hermoston ongelmat tulevat esille hyvin myöhään, vasta jopa 20 - 30 vuoden kuluttua. Eräät lääkeaineet (mm. kloramfenikoli, e-pillerit, happosalpaajat, protonipumpun estäjät ja aspiriini) ja alkoholin runsas käyttö voivat vähentää B12-vitamiinin imeytymistä. Puutosta voi esiintyä myös mahalaukun poiston jälkeen tai kilpirauhastautien yhteydessä. Tiukkaa kasvisruokavaliota noudattavilla B12-vitamiinin saanti on riittämätöntä ilman vitamiinivalmisteita.

B12 vitamiinia käytetään sen puutoksen ja alhaisten vitamiinitasojen aiheuttamien tilojen ehkäisyyn ja hoitoon, mm. anemian hoitoon. Tieteellisen näytön perusteella sitä käytetään myös vähentämään sydänsairauteen liittyvää hyperhomokysteinemiaa ja ehkäisemään ikääntymiseen liittyvän silmänpohjan rappeumaa yhdessä folaatin ja B6-vitamiinin kanssa.

Tutkimuksissa on saatu viitteitä B12-vitamiinin tehosta seuraavissa tiloissa:

Alustavat tutkimukset osoittavat että 1000 mcg kielen alle annosteltuna saattaa auttaa ehkäisemääm aftojen puhkeamista, lyhentämään haavauman kestoa ja vähentämään kipua.

Lisääntynyt B12-vitamiinin saanti ravinnosta ja ravintolisistä yhdessä folaatin, tiamiinin ja riboflaviinin kanssa saattaa auttaa ehkäisemään kohdunkaulan syöpää.

Syanokobolamiini (tietty B12-vitamiinin muoto) saattaa lievittää ortostaattisen vapinan (shaky legs syndrome) aiheuttamaa jalkojen tutinaa.

B12-vitamiinivoide kahdesti päivässä käytettynä näyttäisi vähentävän ekseemaan (ihottuma) oireilua.

B12-vitamiinin käyttöä on tutkittu, mutta tutkimusaineiston vähäisyyden vuoksi tieteellistä arvioita tehosta ei voi vielä tehdä seuraavissa tiloissa:

Allergiat.

Väsymys tai uupumus. Krooninen väsymysoireyhtymä ( CFS ).

Sydänsairaudet. Verisuonten uudelleen tukkeutuminen sydämen valtimoiden pallolaajennuksen jälkeen.

Diabetes.

Lymen tauti.

Immuunijärjestelmän ongelmat.

Muistiongelmat.

MS-tauti.

Korkea kolesteroli.

Psoriasis.

B12 vitamiini saattaa olla tehoton unihäiriöiden hoidossa, infarktin uusiutumisen ja Alzheimerin taudin ehkäisemisessä sekä yli 65-vuotiaiden muistitoimintojen parantamisessa. B12-vitamiinin yksinään ei näytä vähentävan riskiä sairastua rintasyöpään tai keuhkosyöpään.

Käytössä huomioitavaa

B12-vitamiinin suositeltu päivittäinen saanti vaihtelee iän mukaan: Saantisuositus lapsille: 6-11 kk:lle 0,5 µg/vrk, 12-23 kk:lle 0,6 µg/vrk, 2-5 vuotiaille 0,8 µg/vrk, 6-9 v:lle 1,3 µg/vrk ja 10 vuoden iästä alkaen 2,0 µg/vrk. Miesten ja naisten saantisuositus on 2,0 mikrog/vrk, kuitenkin imetyksen aikana 2,6 µg/vrk.

B12-vitamiini on turvallinen vitamiini, sillä ei ole havaittu toksisia vaikutuksia suositukseen nähden edes 40-50 kertaisilla päivittäissaantimäärillä. Suurinta sallittua päiväannosta ei ole asetettu.

Lisätietoa

Eniten B12-vitamiinia sisältävät elintarvikkeet (Fineli): http://bot.fi/c4b

Tieteellisten artikkelien lyhennelmiä voi lukea PubMed:ssa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed